Valtio saattaa joissain tapauksissa joutua maksamaan korvauksia veropetosjutuista, arvioi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.
Korkein oikeus linjasi viime kuussa, ettei myönteisen tai kielteisen veronkorotuspäätöksen saanutta voida enää syyttää veropetoksesta. Taustalla on Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka mukaan yhdestä teosta ei voida rangaista kahdesti.
Valtakunnansyyttäjä pohtii yhdessä poliisin, verottajan ja Tullin edustajien kanssa, mitä tutkinnassa oleville ja ilmi tuleville verojutuille pitää tehdä korkeimman oikeuden linjauksen vuoksi.
Nissisen mukaan KKO:n uusi tulkinta on merkittävä. Se voi johtaa lainvoimaisten veropetostuomioiden purkamiseen. Veropetoksien kirjo on laaja: tavallisten veropetosten lisäksi yleisimpiä ovat törkeät veropetokset, joihin liittyy usein muita rikoksia.
Tuomioiden lisäksi ongelmana ovat sadat eri viranomaisilla vireillä olevat veropetosjutut. Niihin on löydettävä yhtenäiset ja järkevät ratkaisut.
- Turhaa työtä ei kannata tehdä, Nissinen sanoo.