Rahoituskriisin kärjistämä taantuma kasvattaa Suomen valtion velkaa lähivuosina yli 30 miljardilla eurolla. Nopean velkaantumisen takia valtion velka nousee euromääräisesti suuremmaksi kuin 90-luvun alun suuren laman jälkeen. Valtio ei kuitenkaan velkaannu yhtä pahasti kuin silloin.
Suomen bruttokansantuote supistuu valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan tänä vuonna yli 2 prosenttia. Talouden syöksy on valtiovarainministeriön arvion mukaan paljon jyrkempi kuin tuoreimmassa komission ennusteessa arvioitiin.
-- Velan kasvu johtuu taantumasta aiheutuvasta valtion tulojen pienentymisestä ja menojen kasvusta. Sen päälle tulevat muut elvytyskustannukset, sanoi Katainen perjantaina Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Laman jälkeen valtion velka nousi runsas vuosikymmen sitten korkeimmillaan hieman yli 70 miljardiin euroon. Lisävelkaantuminen nostaa valtion velan yli 85 miljardiin euroon.
Katainen varoitti nopean velkaantumisen vaarasta. Velka ja kasvavat korkomenot kaventavat julkisen talouden liikkumavaraa ja uhkaavat Suomen luottokelpoisuutta. Lisävelka kasvattaa velanhoitomenoja yli miljardilla eurolla vuodessa. Se on pois paremmasta käytöstä.
"Näkymät yhä epävarmat"
Hallitus kertoo suunnitteilla olevista elvytystoimista ensi viikolla. Samalla julkistetaan aiemmin julkisuudelta pantattu suhdanne-ennuste. Katainen korosti, että tulevaisuus on edelleen hyvin epävarma.
Ero suureen lamaan on Kataisen mukaan selvä. Nykyinen taantuma on suhdannekriisi. Lama oli pitkälle tulos rakenteellisista ongelmista. Eroa on myös siinä, että Kataisen mukaan taantumaan ei kotimaasta löydy etsimälläkään syyllisiä -- taantuma on seurausta finanssikriisin aiheuttamasta kansainvälisen talouden laskusta.
Kokonaistuotannon supistumisesta noin puolet johtuu kansantalousosaston ylijohtajan Jukka Pekkarisen mukaan viennin supistumisesta. Vienti pienenee tänä vuonna noin 5 prosenttia. Työttömyysaste kohoaa yli 8 prosenttiin.
Velka 45 prosenttiin bkt:sta
Valtion ja kuntien talous painuu taantuman takia alijäämäiseksi, kun niiden verotulot supistuvat ja menot kasvavat. Kataisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että julkisen talouden alijäämä pysyy alle 2,5 prosentissa bruttokansantuotteesta eli hallituksen asettaman katon alapuolella.
-- Velkaantumistahti on erittäin kova. Velkaantuminen on vakava asia. Nykyiset peruskoululaiset maksavat vielä tätä velkaa, Katainen totesi.
Valtiolla oli viime vuoden lopussa velkaa runsaat 53 miljardia euroa. Velka vastasi noin 33 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laman aikana velka kohosi korkeimmillaan 68 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
-- Suhteellisesti velkaantuminen ei ole yhtä kovaa kuin 90-luvulla. Ennusteen perusteella velka nousee noin 45 prosenttiin bruttokansantuotteesta, sanoi Katainen.
Talouskehityksen epävarmuus vaikeuttaa velka-arvioita. Kaikki riippuu siitä, milloin kansainvälinen taantuma saavuttaa pohjan. Sitä ei oikein kukaan osaa Kataisen mukaan vielä sanoa.