Työntekijäjärjestöt ovat huolestuneet hallituksen suunnitelmista vähentää 17 500 valtion työpaikkaa koko maasta vuoteen 2011 mennessä. Järjestöjen laskujen mukaan valtio jättäisi nykyiseen verrattuna palkkaamatta joka seitsemännen työntekijän.
Hallituksen suunnitelmat sisältyvät vuoden 2006-2009 budjettikehykseen, jota käsitellään eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa tänään perjantaina.
Valtioneuvoston arvioiden mukaan eläkkeelle tai muiden työnantajien palvelukseen siirtyy kuuden vuoden aikana yhteensä 35 000 valtion työntekijää. Kehykseen on kirjattu, että vain puolet avautuneista paikoista täytettäisiin edelleen. Oulun ja Lapin lääneissä tämä tarkoittaisi yli 2 000 valtion työpaikan vähenemistä.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, palkansaajajärjestö Pardia sekä valtion yhteisjärjestö Vty ovat jättäneet valtionvarainvaliokunnalle kannanoton, jossa korostetaan valtiovallan vastuuta työnantajana.
"Pidämme tärkeänä, että valtiolla on riittävä määrällinen vahvuus hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä. Toisaalta haluamme suojella jäljelle jäävää valtionhallinnon henkilöstöä, jotta se ei pala loppuun. Kolmantena on yleinen huolestuneisuus työvoimatilanteesta, sillä hallituksen työvoimatavoitteen saavuttaminen on yhä kauempana", kertoo Vty:n talous- ja sosiaalipoliittinen sihteeri Ilkka Alava.
Karsittavia kohteita lähdetään etsimään ensi syksystä alkaen. Tällöin eri hallinnonalat toimittavat valtiovarainministeriölle uudet tuottavuusohjelmansa strategisten henkilösuunnitelmien kera.
Ehdotus reagointia muutoksiin
Työministeri Tarja Filatovin mielestä kansainväliseen kilpailuun ja vuosi vuodelta kasvavaan työvoimapulaan vastaaminen tulee yhä ajankohtaisemmaksi. Kaiken kaikkiaan kyse on valtiontalouden tehostamisesta.
"Jos työllisyys säilyy joka ikäluokassa ennallaan, niin työllisyysasteemme laskee kaksi prosenttiyksikköä vuosikymmenen vaihteeseen mennessä, siis 65 000 ihmistä. Tässä on kyse rakenteellisesta muutoksesta, eikä tähän liity mitään sellaista, jossa saneerattaisiin hirveästi valtion toimintoja. Monet avustavat tehtävät ovat poistuneet ja teknologisen muutoksen kautta vapautuu työpaikkoja."
Työllisyystavoitetta ei Filatovin mielestä turvata ainoastaan valtion työpaikoilla, jotka kustannetaan verotuloilla.
"Tavoitteen ydin on se, että meillä on liikkumavaraa, jolla voidaan turvata julkiset palvelut. Valtaosa tästä tulee yksityiseltä sektorilta. Siinä mielessä työllisyystavoite ja valtion työpaikat ovat eri asia."
Vty:n Alava pelkää, että hallituksen suunnitelmat vaikuttavat eniten niihin yksiköihin, joissa on paljon pitkän uran tehneitä työntekijöitä. Esimerkkinä hän mainitsee Oulun ja Lapin läänit sekä Pohjois-Karjalan maakunnan. Ehdotuksen toteutuminen saattaisi syödä myös vireillä olevia alueellistamispäätöksiä.
"Tässähän on kyseessä 4 000 - 8 000 työpaikan siirtämisestä maakuntiin. Jos jossain saadaan alueellistamisen kautta lisää työpaikkoja, niin enemmän menetetään siinä, että nyt jo maakunnassa olevia työpaikkoja lopetetaan."
Ei vaikutusta alueellistamiseen
Ministeri Filatovin mukaan alueellistamispäätökset kuuluvat eri politiikan lohkoon, eikä eri suunnitelmien pitäisi vaikuttaa toisiinsa. Tehostaminen ei vaikuttaisi myöskään valtionhallinnon sujuvuuteen.
"Kyllähän valtion täytyy tehtävänsä hoitaa. Kyse ei ole pelkästään eläköitymisestä. Tämä vain antaa tilaa tehdä ratkaisuja silloinkin, kun kaikki muutkin palikat ovat kohdallaan. Se jos siirtyy eläkkeelle, ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei uutta palkattaisi."
