Valtio ja Tornator Oy ovat tehneet kiinteistökaupan noin 338 hehtaarin suuruisesta Rantatauvon tilasta Siikajoen Tauvonniemellä. Ostajina oli kolme eri viranomaista tai laitosta; Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus.
Metsänhoitaja Eero Melantie ympäristökeskuksesta pitää erityisen hyvänä asiana sitä, että samalla kaupalla saatiin hankittua maata eri viranomaisten tarpeisiin. Toki kauppa vaati valtion puolella järjestelyjä, mutta kokonaisuuden kannalta se oli kuitenkin järkevää.
"On poikkeuksellista, että yhdellä kaupalla saadaan näin suuri maa-alue hankittua. Yleensä rannikolla neuvotteluosapuolia on paljon, esimerkiksi Hailuodossa suojelualueeseen liittyvissä neuvotteluissa tilojen keskikoko on kahdesta kolmeen hehtaariin", selventää Melantie.
Pitkä prosessi
lähenee loppuaan
Rantatauvon tilasta niin sanotun Ulkonokanhietikon alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Suojelutarkoituksiin Rantatauvon tilasta hankittiin noin 168 hehtaaria. Osalla tästä alueesta sijaitsee vuonna 1982 perustettu yksityinen luonnonsuojelualue, joka siirtyi nyt valtion omistukseen.
Ulkonokanhietikon alueelta on aikaisemmin ostettu valtiolle noin 34 hehtaaria maata suojelutarkoituksiin ja perustettu jakokuntien alueelle yksityisiä luonnonsuojelualueita noin 135 hehtaarin alueelle.
Ulkonokanhietikon alue on yksi Pohjois-Pohjanmaan rannikon tärkeitä linnuston suojelualueita, joka muodostaa yhdessä Merikylänlahden kanssa merkittävän suojelukokonaisuuden. 1980-luvulla päätetty lintuvesien suojeluprosessi on lähenemässä päätöstään. Tavoitteena on saada se loppuun vuoden 2007 aikana, nyt käydään vielä neuvotteluja Tauvon jakokunnan kanssa.
"Prosessi on kestänyt yli 20 vuotta, tämä maakauppa on yksi osa sitä työtä."
Tutkimukselle uusia
mahdollisuuksia
Ulkonokanhietikolla on harjoitettu jo pitkään linnuston tutkimusta. Rantatauvon tilan loppuosa, 170 hehtaaria, ostettiin tutkimustarkoituksiin. Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen toimintayksikön yhtenä tärkeänä tutkimuskohteena on maankohoamisrannikon metsät.
Maa kohoaa Perämeren rannikolla vajaan metrin sadassa vuodessa, jonka seurauksena merestä vapautuvalla maalla käynnistyy peräkkäisten puusukupolvien sarja. Myös kasvipeite muuttuu asteittain.
"Maankohoamisrannikolle on muodostunut ainutlaatuinen kokonaisuus, jota ei välttämättä ole riittävästi tutkittu. Alue luo edellytyksiä ja mahdollisuuksia merestä vapautuvan maan ja maalla tapahtuvan metsien ja puiden tutkimisen", kertoo tutkimusyksikön johtaja Eero Kubin.
Metsäntutkimuslaitoksella on Kempeleenlahdella vastaavanlainen tutkimuskohde, mutta se on Kubinin mukaan erityyppinen. Nyt hankittu maa-alue täydentää tutkimusmahdollisuuksia.