"On ehkä juuri rakenteellisen rasismin seurausta, että suomalainen yhteiskunta - myös tiedemaailma - sietää saamelaisiin kohdistuvan rasismin vaieten", päättää Tromssan yliopiston professori emerita Marjut Aikio tulenpalavan luentonsa Edistyksen päivillä Oulussa.
Lauantaina päättyneen tapahtuman tunteellisin vuodatus on samalla osoitus siitä, että tiedemaailman tiukkojen lainalaisuuksien keskellä on sijaa rohkeille, paikallisiin ongelmiin pureutuville puheenvuoroille.
Avointa keskustelua ongelmista tarvitaan, jotta samoihin asioihin ei törmättäisi vuodesta toiseen.
"Suomessa on kollektiivinen trauma suhteessa saamelaisiin. Koska sitä ei ole koskaan haluttu nähdä, niin sitä ei ole myöskään keskusteltu auki. Tarvittaisiin jonkinlainen totuuskomissio - jota joskus on esitettykin - käymään läpi sitä rumaa historiaa, jossa saamelaiset ovat olleet syrjinnän kohteena."
Aikio ei epäröi vaatia totuuskomission jatkoksi Suomen valtiolta suoranaista anteeksipyyntöä saamelaisilta.
"Norjassahan näin on tehty. Sekä kuningas valtion puolesta että kirkko ovat esittäneet julkisen anteeksipyynnön saamelaisten kohtelusta. Mutta Suomessahan tätä ei voi edes tapahtua, koska ongelmaa ei haluta edes nähdä", Aikio epäilee.
Historian tietoista hämärtämistä
Anteeksipyynnön lisäksi myös totuudenmukainen tieto saamelaisista ja heidän kulttuuristaan voisi auttaa hälventämään ennakkoluuloja.
"Ruotsissa annettiin rahaa tiedotuskampanjan suuntaamiseksi sekä ruotsalaisille että saamelaisyhteisön sisälle. Siitä saatiin hyvät kokemukset. Samaa on yritetty Suomessa, mutta tuloksetta - siihen ei saatu varoja."
Todellisen nykytilanteen näyttämisen sijasta saamelaiset sijoitetaan Aikion mukaan Suomessa joulupukin, tonttujen ja maahisten joukkoon matkailun näyttelyesineiksi.
Lisäksi saamelaisten historiaa hämärretään erilaisten poliittisten tarkoitusperien vuoksi.
"Tuoreimpana esimerkkinä on hämärä saamelaisvastainen lappalais-pirkkalais-kveeniliike, jolla manipuloidaan suomalaiset päättäjät ja joka pyrkii mitätöimään saamelaisen kansan olemassaolon", Aikio sanoo.
Aikion mukaan historian hämäristä keksityn vastaliikkeen tarkoituksena on yksinkertaisesti kumota ja mitätöidä tämän päivän elävät saamelaiset.
Kulttuurihankkeet jäädytettyinä
Saamelaisten kulttuurihankkeiden viime aikoina kohtaamat takapakit osoittavat, ettei saamelaisten nurkkaan ahdistamisesta ja jopa kollektiivisesta rankaisusta ole vieläkään päästy eroon.
Saamelaishankkeiden rahoitus on käytännössä nollassa valtiovarainministeriössä ja esimerkiksi saamelaisten kulttuuritalohanke on ollut jäädytettynä kuusi vuotta.
Syyskuussa puolestaan kävi ilmi, ettei opetusministeriö aio myöntää varoja saamenkielisen kirjallisuuden edistämiseen ensi vuoden valtion budjetista.
Samalla nelivuotisen käännöshankkeen rahoitus näyttää jäävän ministeriössä hyllylle
"Esimerkiksi pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon saaneen Suomen saamelaisen Nils-Aslak Valkeapään tuotantoa ei tunneta Suomessa edelleenkään. Sen sijaan muun muassa englannin, saksan, norjan, islannin, fäärin, ranskan ja japanin kielellä hänen tuotantoonsa voi tutustua. Näyttää siltä, että aiemmin vaarattomiksi mielletyt saamelaishankkeet on suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa koettu uhkana", kummastelee Marjut Aikio.
