Terveydenhuoltopalveluja käyttävät EU-maista tulevat turistit käyvät kalliiksi Lapin kunnille. Esimerkiksi Inarin kunnassa turistit maksavat vuosittain noin 25 200 euroa, Muonio-Enontekiön kuntayhtymässä noin 15 800 euroa ja Kittilässä noin 15 200 euroa.
"Hinnalla saisi vaikkapa puoleksi vuodeksi palkattua sairaanhoitajan", havainnollistaa johtava lääkäri Matti Kinnula Muonio-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymästä.
Inarin rahallisella tappiolla Ivalon terveyskeskus saisi lähes vuodeksi esimerkiksi terveydenhoitajan.
Ulkomaan vieras lisää vielä henkilökunnan työmäärää peruskuntalaista enemmän.
"Turistiaikoina tulee selvä piikki tilastoihin. Turisti työllistää selvästi perusinarilaista enemmän, kun on ne paperihommat ja täytyy vielä huomioida kieli ja kulttuuri", sanoo Inarin sosiaali- ja terveystoimen osastopäällikkö Sirpa Juuso.
Kuntien raha
palautuu valtiolle
Laskutusjärjestelmä on monimutkainen. Kun turisti tulee toisesta EU -maasta ja tarvitsee terveydenhuoltopalveluja Suomessa, hänen täytyy näyttää E111-todistus tai eurooppalainen sairaanhoitokortti.
Tosin E111-todistus väistyy eurooppalaisen sairaanhoitokortin rinnalta ensi vuoden alusta. E111-todistuksen tai sairaanhoitokortin esitettyään hänellä on oikeus samaan asiakasmaksuun kuin kunnan asukkaillakin. Terveyskeskukset ilmoittavat kustannukset vähennettyinä omavastuulla Kelalle. Kela laskuttaa sitten potilaan kotimaata, joka maksaa hoidosta aiheutuneet kustannukset Kelan kautta Suomen valtiolle.
"Se raha kulkee Kelan kautta, mutta se on valtion rahaa", toteaa suunnittelija Sirpa Tuominen Kelan terveys ja toimeentuloturvaosastolta. Kunnat siis hoitavat turistit ja vastaavat kustannuksista. Raha aiheutuneista kustannuksista kyllä korvataan, mutta korvaukset saa valtio, eivät kunnat.
Raha sinne, mistä
se on tullut
Ivalon terveyskeskuksessa vierailee vuosittain noin 250-300 ulkolaista turistia, Kittilässä taas noin 100-200.
Muonion terveyskeskuksessa Matti Kinnula arvioi ulkomaalaisia käyvän hoidettavina siinä "muutama sata kappaletta vuodessa".
"Kyllä tämä on periaatteellinen kysymys, että Kela saa sen rahan. Ulkomaalaisten turistien määrä on viime vuosina selvästi lisääntynyt", Matti Kinnula tähdentää.
Kuntaliiton kantana on, että esimerkiksi Sodankylän kunnan täytyisi saada Saksasta se raha, minkä se on saksalaisen turistin elvyttämiseen pistänyt. Ei Suomen valtion.
"Valtion puolelta sitä on perusteltu sillä, että kunnat eivät maksa suomalaisten terveydenhuoltokustannuksia ulkomailla. Mutta mielestäni se on aika kaukaa haettu perustelu", sanoo erityisasiantuntija Sinikka Huhtala Kuntaliitosta.
Kesäkuun puolivälissä perustettiin työryhmä selvittämään EU-maiden väliseen sairaanhoidon laskutukseen liittyvää laskentamenetelmää ja ulkomailla asuvien sairaanhoidon korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja.
"Suurin osa suomalaisten ulkomailla aiheutuneista terveydenhuoltokustannuksista koituu Espanjaan eläkepäiviään viettäneistä eläkeläisistä", kertoo työryhmän jäsen, neuvotteleva virkamies Carin Lindqvist-Virtanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Työryhmän mietinnön on tarkoitus valmistua ensi vuoden kesäkuun lopussa.
