Tavallinen palkansaaja ei veroja maksaessaan mieti, mitä maksetulle siivulle myöhemmin tapahtuu. Ei ole väliä, meneekö se kunnalle vai valtiolle; jonnekin se menee joka tapauksessa.
Tämä onkin se asenne, jolla verotusta olisi tarkasteltava. Nyt tilanne on usein se, että valtion ja kuntien veropäätökset lyövät toisiaan korville. Kokonaisuudesta ei kanneta huolta, vaikka juuri niin pitäisi tehdä.
Ensi vuotta koskevat uutiset seuraavat jälleen tuttua rataa. 54 kuntaa nostaa veroäyriä, kaksi laskee. Tahti on sentään hieman rauhoittunut: tämä vuonna tuloveroprosenttia nostettiin 93 kunnassa, viime vuonna peräti 108:ssa. Kolmen vuoden kokonaissaldo on 255 kunnallisveron kiristystä, seitsemän laskua. 1990-luvun puoliväli näkyy tilastopoikkeuksena: silloin mentiin enemmän alas- kuin ylöspäin. Tämän hetken suunnasta ei ole epäilystä.
Kaikkien kuntalaisten kukkarolla nämä muutokset eivät välttämättä näy. Valtio on muuttanut ansio- ja tulonhankkimisvähennyksiä niin, että kunnallisverotus kevenee keskimäärin. Kunnallisveron tuotto kunnille vähenee, vaikka tuloveroprosenttia yleisesti nostetaan.
Ei ole ihme, että monessa kunnassa on raavittu päätä, kun ensi vuoden budjettia on laadittu. Yhteisöverotuksen lasku ja valtionosuuksien muutokset ovat tuoneet päänvaivaa enemmän kuin tarpeeksi, eikä kunnallisveroakaan huvikseen koroteta. Se on aina omalla tavallaan merkki taloudenpidon epäonnistumisesta, ja niiden myötä eri kuntien asukkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Pelkosenniemi ja Savukoski jo ovat 20 prosentin haamurajassa.
Kaiken kaikkiaan kuntatalous on Kuntaliiton arvioiden mukaan kiristymässä. Lähestyvä kunnallisvaalivuosi on oletettavasti omalta osaltaan hillinnyt ensi vuotta koskevia veronkorotuspäätöksiä, mutta se voi kostautua entistä suurempina paineina seuraavana vuonna.
Ansio- ja tulonhankkimisvähennysten muutokset ovat olleet veronmaksajille tervetulleita, mutta ne ovat kirpaisseet suoraan kuntia alentamalla kunnallisveron tuottoa. Kun kunnat ovat muutenkin jo ottaneet löysät pois taloudenpidostaan, vaihtoehdot ovat vähissä. Vaikka keskimääräinen tuloveroprosentti kunnissa jälleen kasvaa, kunnallisveron tuotto ei juurikaan nouse. Paineet uusiin korotuksiin pysyvät.
Jos Suomessa todella halutaan vaikuttaa kansalaisten verotuksen tasoon, on valtion- ja kunnallisverotuksen muutoksia tarkasteltava kokonaisuutena. Muuten tulos muistuttaa nollasummapeliä, jonka pelaaminen on typerää julkisessa taloudessa. Siinä pettää vain itseään.
paakirjoitus@kaleva.fi