Kauppa- ja teollisuusministeriö on jakanut yhteensä viitisenkymmentä valtionyhtiöitä ja valtion osakkuusyhtiöitä jyviin ja akanoihin.
Yritykset on ryhmitelty sen mukaisesti, millainen mielenkiinto valtiolla kuhunkin yhtiöön on ja miten tiukasti niiden omistuksesta aiotaan pitää kiinni.
Ryhmittely liittyy viime kesänä käynnistettyihin toimiin, joilla tähdätään valtion omistajaohjauksen terävöittämiseen ja keskittämiseen.
Asiaa selvittävä työryhmä on edennyt jo niin pitkälle, että kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) päättäessä eduskunnalle voidaan valmistella vielä tänä syksynä esitys valtionyhtiöiden osakkeiden myyntivaltuuksien väljentämisestä.
Lisää myyntivaltuuksia hallitus pyytäisi niissä yhtiöissä, joissa valtio on kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan osaston johtajan Markku Tapion vetämän työryhmän mukaan mukana ainoastaan sijoittajana.
Tärkeisiin, valtion omistuksessa ehdottomasti pidettäviin sekä tiukkaa poliittista ohjausta edellyttäviin yhtiöihin, on jyvitetty Alko Oy, Yleisradio Oy sekä Veikkaus Oy.
Markkinaehtoisesti toimivista yrityksistä erityisen silmälläpidon alaisia yrityksiä ovat muun muassa Finnair Oyj, Fortum Oyj, Rahapaja Oy, Suomen Posti Oyj sekä VR-Yhtymä Oyj.
Pelkästään sijoitusarvoltaan merkittäviin ja siksi asteittain luovuttaviin yrityksiin on listattu Kemijoki Oy, Kemira Oyj, Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Stora-Enso Oyj sekä Telia-Sonera Ab.
KTM:n roolia
olisi tarkasteltava
Monessa markkinaehtoisessa toimivassa yrityksessä valtio on jo vähentänyt merkittävästi omistustaan. Valtionyhtiöiden myynnistä saataville euroille on kuitenkin jatkuvasti kärkkyjiä. Erityisesti niitä on jyvitetty Suomen kilpailukykyä edistävien tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoittamiseen.
Markku Tapion työryhmän tärkein tehtävä ei kuitenkaan ole myyntilistan laatiminen, vaan esitys valtion omistajaohjauksen käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sekä ehdotus, miten se sitten käytännössä toteutettaisiin.
Valtion omistajaohjaus on nykyisellään varsin hajautettu ja siitä vallitsee eri ministeriössä erilaisia näkemyksiä ja käytäntöjä, Markku Tapio toteaa torstaina ilmestyneessä Omistaja & Sijoittaja -lehdessä.
Hänen mukaan Suomessa valtion omistajaohjaus on jälkijunassa vaikkapa Ruotsiin ja Norjaan verrattuna.
Suomessa valtion osakevarallisuutta hallinnoidaan peräti yhdeksässä eri ministeriössä ja markkinaehtoisesti toimivienkin valtio-omisteisten yhtiöiden ohjausta hoidetaan kuudessa eri ministeriössä.
Työryhmältä odotetaan esitystä valtion omistajapolitiikan eheyttämiseksi, mikä käytännössä merkitsee sen voimakasta keskittämistä.
Työryhmän arvion mukaan erillinen ohjausyksikkö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa.
Työryhmän käsityksen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö vastaisi edelleen yleistasolla valtion omistajapolitiikan kehittämisestä ja ohjauksesta sekä niihin liittyvästä valmistelusta. Mutta sen mielestä myös kauppa- ja teollisuusministeriön rooli kaipaisi tarkastelua ennen kuin lopulliset ratkaisut keskitetystä ohjausyksiköstä tehdään.
Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden ohella valtiolla on erityisyhtiöitä, joilla on erikseen määritelty elinkeino-, yhteiskunta- tai muu poliittinen tehtävä. Työryhmä ei tulevaisuudessakaan siirtäisi niiden ohjausta eri ministeriöistä keskitetyn omistajaohjauksen piiriin.