Valtion sataprosenttisesti omistaman Destian juuret ulottuvat yli 200 vuoden taakse. Silloin täällä toimi Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta.
Suomen itsenäistymisen jälkeen perustettiin Tie- ja vesirakennushallitus, TVH, josta tuli TVL, siitä Tielaitos, ja sen pohjalta Tieliikelaitos. Tällä vuosituhannella keksittiin nimi Destia, jonka piti ravistella irti loputkin yrityksen virastohistoriasta.
Viime vuodet Destia on toiminut vapailla markkinoilla, ollut ”liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen ja koko elinympäristön rakentaja”. Edessä voi taas olla muutos, sillä Destian myynnistä on keskusteltu hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Valtion mukanaolo yrityksissä on ymmärrettävää esimerkiksi sellaisilla aloilla, joissa yhteiskunnan etu tai turvallisuus vaatii toiminnan säilymistä suomalaisissa käsissä. Lentoyhteyksiä Suomesta maailmalle turvaa oma, kansallinen lentoyhtiö, puolustuskykyä pitää yllä kotimainen yritys Patria, ja öljynjalostaja Neste turvaa polttoaineiden saantia kriisien aikana.
Tie- ja maarakennusalalla valtion ei tarvitse huseerata. Se ajatus on jäänne menneisyydestä. Yksikään tarpeellinen tie tai yhdyskunta ei jää maassa rakentamatta, vaikka valtio alalta poistuisikin.
On kuitenkin kiinnostavaa nähdä, miten hallitus pystyy viemään suunnitelmaa eteenpäin. Kokoomuslaiset tukevat aietta, vasemmistoliiton kaksi ministeriä vastustavat, ja demarit eivät vielä tiedä, mitä mieltä asiasta olisivat.
Jos yritys päätetään myydä, kaupan toteutusajankohta pitää vain valita niin, että veronmaksajat saavat yhtiöstä mahdollisimman suuren hyödyn.