Lapin pysyttäminen Suomen ja Euroopan tietoyhteiskuntakehityksen mukana edellyttää valtion saamista mukaan laajakaistan käytön mahdollistavan tietoverkon rakentamiseen.
Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen kaipaa tulevaan hallitusohjelmaan neuvotteluja tietoverkon rakentamisesta, sillä asiaan tarvitaan poliittisia päätöksiä.
Lapin tietoliikenneyhteyksiä kehitetään nyt markkinavoimien ohjaamana, mutta pitkien etäisyyksien ja alhaisen asukasluvun vuoksi bisneksen avulla ei saada riittävän tiheää ja tehokasta tietoliikenneverkkoa.
Lapin liiton tietoyhteiskuntastrategiassa vuoteen 2010 on paljastunut, että tietoliikenneverkko äärialueiden osalta on suorastaan heikko. Laajakaistayhteydetkään eivät ole niin kattavat kuin on luultu ja mitä operaattorit ovat kertoneet.
Rovaniemen ja Kemin kaupungeissa 70 000 asukkaasta 30 prosenttia voisi päästä laajakaistayhteyksien piiriin heti kohtuuhinnalla.
Kehittämispäällikkö Pekka Selkälä Lapin TE-keskuksesta sanoo, että tilanne paranee koko ajan. Ihmiset eivät enää tyydy modeemi-yhteyksiin, joten tarve nopean ja laajan tiedonsiirron välittämiseksi kasvaa koko ajan.
Lääninsivistysneuvos Helena Alhosaari pitää perusinfrastruktuurin rakentamista valtion varoin jopa kiireellisenä toimenpiteenä. Muutoin yhteyksien kehittymättömyys vaarantaa maakuntakorkeakoulun rakentamisen ja vaarantaa myös kirjastojen yhteistyötä.
Projektipäällikkö Jaana Kuula esittää, että ensin arvioidaan kattavien ja open access -periaatteella toimivien valokaapeliyhteyksien rakentamismahdollisuudet kaikkiin kotitalouksiin ja virastoihin.
Sen jälkeen olisi tehtävä konkreettinen rakentamis-ja rahoitussuunnitelma kymmenen vuoden ajalle. Perusinvestointina tehtävien valokaapeliyhteyksien käyttöikä olisi 35-50 vuotta.
Kehittämistoimien kohteena ovat erityisesti yhteiskunnalliset palvelut, osaaminen, teknologiaympäristöt, tieto- ja viestiliikenteen infrastruktuurit sekä ICT-elinkeinot. Päällimmäisinä tavoitteina ovat yleisen palvelutason kohottaminen ja ICT-elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen.
Koko strategian toteutustyö porrastetaan useille vuosille. Ensi vaiheessa priorisoidaan kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämistä, julkisten verkkopalvelujen tuottamista ja koulujen ja oppilaitosten laajakaistayhteyksien rakentamista.