"Aihepula on maailmassa ihan valtava, semmoisissakin paikoissa joissa tuotanto ei ole rahasta kiinni. Esimerkiksi Hollywoodissa tehdään runsaasti uudelleen työstettyjä eurooppalaisia aiheita sekä kakkos- ja kolmosjatko-osia", toteaa Yle Draaman päällikkö Juha Rosma.
Rosma osallistui maanantai-iltana käsikirjoittajatapaamiseen kaupunginteatterin Vinttinäyttämöllä Oulussa.
Kyseessä on Pohjoisen elokuvakeskuksen (Poem), Yle Draaman ja Oulun kaupunginteatterin televisiodraaman kehityshanke. Tavoitteena on pohjoissuomalaisen tv-draamatuotannon aloittaminen.
Lahjakkaille kirjoittajille - ammattilaisille ja uusille kyvyille - suunnattuun draamapajaan saapui määräaikaan mennessä 17 hanke-ehdotusta. Ensimmäiseen tapaamiseen kutsuttiin kolme projektia, joiden takana on neljä käsikirjoittajaa. Lisäksi mukaan pyydetään kuusi muuta käsikirjoittajaa.
Yksi idea päivässä
Draamapaja on Yle Draamalle uusi tapa tehdä alueellista yhteistyötä. Muutama vuosi sitten se järjesti Pohjois-Karjalassa käsikirjoituskilpailun, josta saatiin Rosman mukaan muutama hyvä teksti.
"Sillä tavalla on koetettu alueellisesti kaivaa aiheita. Mutta tämmöistä näin laajaa juttua ei ole ennen ollut."
Ammattikirjoittajat ja amatöörit lähettävät Yle Draamalle tekstejä koko ajan. Niitä tulee yksi idea päivässä.
"Niitä riittää kyllä", huomauttaa Rosma. "Hirveän monet varsinkin vanhempien ihmisten lähettämät tarinat ovat omaelämäkerrallisia. Monesti niistä ei synny mitään draamaa, mutta ne ovat sinänsä arvokkaita."
Helsingissä on parhaillaan käynnissä vuoden mittainen draama-akatemia 12 ammattikirjoittajalle.
Kuinka paljon draamaa lähetysaika syö?
"Yleisradiolla on neljä slottia viikossa. Yhdessä pyörii Kotikatu, siihen on vaikea tuoda mitään uutta. Tavaraa mahtuu kymmeniä juttuja vuodessa. Osa niistä on tietysti sarjoja, mutta myös eri tavalla tuotettuja pisteohjelmia: omatuotantoja, ostoja, yhteistuotantoja...", Rosma luettelee.
Yle Draama ei suosi kirja- tai näytelmäsovituksia. Niitä tehdään mahdollisimman vähän.
Maailma tässä ja nyt
"Kaikki draama lähtee käsikirjoituksesta, tekstistä. Jos jotain lahjakkuutta pitää vaalia draamassa, se on käsikirjoittaja. Kaikkea muutahan me voidaan rakentaa, vaikka kuinka hienot tuotantosysteemit", Rosma toteaa.
Millaisia juttuja pohjoisesta toivotaan?
Rosman mukaan niiden täytyy jotenkin liittyä pohjoiseen maailmaan. On turha tehdä sellaisia tarinoita, jotka eivät sijoitu ikään kuin mihinkään.
"Enkä minä mitään science fiction -juttuja hae, en myöskään ole kauhean innostunut nostalgisista menneen maailman kuvauksista. Mielellään semmoisia, miten ihmiset sijoittuvat tähän päivään, näkevätkö he jotain toivoa, millaisia suunnitelmia ihmiset tekevät elämänsä suhteen ja miltä tuleva maailma näyttää. Moraalisia kysymyksiä saa olla kaikenlaista. Mahdollisimman tarkasti nähtynä tämä maailma missä ihmiset nyt elävät."
Rosma sanoo, että ainakin TV 2 on ottanut tavoitteeksi esittää elämää myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla.
"Haemme kirjoittajia systemaattisesti, kurssien kautta ja suoraan kouluista. Jos kymmentä käsikirjoitushanketta kohti yksi toteutuu, se on ihan hyvä prosentti. Käsikirjoituksia pitää ostaa enemmän kuin voidaan tehdä."
Kolme raakiletta
Alkuvaiheessa Yle Draaman satsaus Oulun draamatyöpajaan on dramaturgi Merja Turusen työpanos. Turunen työskentelee pajassa Tampereelta käsin.
"Olen tässä lapsenpäästäjä ja tohtori ja kaikkea yhtä aikaa. Tämä ei ole koulutusprojekti, mutta tässä on myös koulutuksellisia aspekteja. Draamapajaan haetaan ammattikirjoittajia, mutta eihän heitä pilvin pimein ole", Turunen kuvaa.
Kolme ensimmäistä kehitettäväksi valittua käsikirjoitusta ovat Rovaniemeltä kotoisin olevan, elokuvataiteen laitokselta valmistuvan Laura Immosen projekti työnimellä Eroperhe, työryhmän Pekka Palovaara ja Tapani Launonen humoristinen tv-draama Selän takana ja Helena Tornbergin projekti työnimellä Palava lumi.
Miltä valitut vaikuttavat?
"Ne ovat vielä raakileita. Täytyy vain päättää mihin suuntaan ja millä tavalla niitä lähtee kehittämään. Ei se kauhean helppoa ole. Mutta jos ihmiset ovat valmiit tekemään paljon töitä, niin mikäs siinä", arvioi Juha Rosma.
Toukokuun loppuun mennessä käsikirjoitusten on oltava niin valmiita, että Yle Draama ja Poem voivat päättää tuotantoon ehdotettavista projekteista.
"Poemin pyrkimyksenä on saada luotua pohjoiseen jatkuvaa draamatuotantoa. Tavoitteena on yksi draamatuotanto per vuosi", konkretisoi Poemin toiminnanjohtaja Markku Flink.
Kevään aikana työpajaan mukaan tulevia ohjaajia ovat Saara Cantell, Kari Väänänen, Matti Ijäs ja Taru Mäkelä.