On kansallisen edun mukaista arvioida uudestaan, kuka saa ja mihin hintaan hyödyntää ja käyttää maan uumenissa olevia hupenevia luonnonrikkauksia.
Kaivoslakiin on jäänyt pahoja valuvikoja, jotka kaipaavat uudelleenarviointia. Kärjis-täen voi sanoa, että kaivosjätit voivat tulla ja riistää luonnonvarat ja jättää jäljelle tyhjät kaivokset ja jätteet.
Kaivosbuumin tiimellyksessä Sotkamon Talvivaaran ja Raahen Laivakankaan kaivosten ongelmat ovat korostuneet, kun lupaehtoja ei ole noudatettu. Tilannetta ei helpota lupa- ja valvontaviranomaisten ja kaivosyhtiöiden tiiviit kytkökset, jotka vaarantavat virkamiesten aseman kansalaisten silmissä.
Painopiste keskustelussa on siirtymässä peruskysymyksiin eli kaivostoiminnan ehtoihin. Kaivostoiminta eli pitkään hiljaiseloa, mutta tilanne on muuttunut, kun Suomesta on nopeasti tullut äärimmäisen kiinnostava kohde hyvin kartoitettujen malmioiden ja vapaan valtausoikeuden ansiosta.
Kaivostoiminta on muuhun elinkeinotoimintaan nähden etuoikeutetussa asemassa. Malminetsintä muistuttaa jokamiehenoi-
keuksia ja voimassa on 1700-luvulta periytyvä valtausoikeus eli löytäjä saa pitää -periaate.
Viime vuonna hyväksytyssä kaivoslaissa keskustelua herätti lähinnä kullanhuuhdonta. Paljon suuremmat periaatekysymykset jäivät valitettavasti vähemmälle huomiolle.
Maanomistaja saa louhintakorvauksena 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien arvosta. Muut korvaukset ovat nappikauppaa. Kansainvälisesti verrattuna kaivosten maksamat maksut ovat pieniä.
Metsäteollisuus joutuu ostamaan raaka-aineensa yksityisiltä metsänomistajilta. Metsäfirma ei voi vallata puuvaroja ja käyttää niitä pilkkahinnalla sillä perusteella, että on investoinut ja nähnyt vaivaa tehtaan ja tuotantokoneiston rakentamisessa.
Norjassa ei ole poliittinen ongelma napata yritysveron päälle vielä 50 prosenttia öljy- ja kaasuteollisuuden voitoista. Kovasta verotuksesta huolimatta Norja on noussut maailman yhdeksi johtavaksi öljyn- ja kaasuntuottajaksi. Tuskin poraustoiminta Pohjanmerellä ja Jäämerellä operoiville yrityksille aivan ilmasta on.
Kaivoslakiin jätettiin vapaa valtausoikeus, koska sen avulla on haluttu houkutella ulkomaisia investointeja. Malmivarojen omistusoikeus voidaan järjestää muutenkin kuin vapaalla valtausoikeudella.
Konsessioperiaatteessa valtio omistaa malmivarat ja yritykset maksavat huomattavia rojalteja luonnonvarojen hyödyntämisestä. Malli on harkinnanarvoinen juuri nyt, kun luonnonvaroista tulee pula ja hinta globaaleilla markkinoilla nousee. Varat voitaisiin rahastoida tulevaa käyttöä varten.
Meillä keskustellaan varovaisesti vasta kaivosveron perimisestä. Työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) on taipunut ja tilannut selvityksen kaivosveromalleista.
Suomella on huomattavia luonnonvaroja, joiden hyödyntäminen ei aikaisemmin ollut taloudellisesti kannattavaa. Siksi myös valtion kaivosyhtiön perustamista kannattaa harkita uudestaan.
Kaivosbuumin huumassa luonnonvaroja ei saa antaa pois pilkkahinnalla. Kestävämpi näkemys on paikallaan.