Valtatie 7:n raskas liikenne saa varautua muutaman vuoden kuluessa tienkäyttömaksuihin. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on asettanut työryhmän selvittämään tiemaksukokeilua.
Valtatie 7:n liikenteestä iso osa on venäläisiä rekkoja. Suomen ja Venäjän välisessä maantieliikennesopimuksessa on määritetty, että toisen osapuolen asettaessa maksuja myös toinen saa oikeuden vastaavaan.
"On kuitenkin todennäköistä, että Venäjä ei aseta maksua, koska se kohdistuisi lähes kokonaan venäläiseen kalustoon", esiselvityksessä huomautetaan. Työryhmän tehtävänä on noin vuoden sisällä laatia esitys maksuista ja niiden perinnästä.
"Saamme samalla ainespuita myös hieman laajempaan keskusteluun. Tiemaksut herättävät voimakkaita reaktioita ja mielipiteitä puolesta ja vastaan. On tärkeää tietää, mitä kansalaiset ajattelevat tiemaksuista", ministeri Vehviläinen painotti.
Eli osa innostuu ja osa vihastuu: onko tämä siis askel kohti yleisempiä ja kattavampia tiemaksuja?
"Ei tällaisia rymäytetä hetkessä, vaan on edettävä harkiten ja rauhallisesti eteenpäin", Vehviläinen selvitti. Liikenneministerin mielestä tienkäyttömaksuihin liittyviä mahdollisuuksia pitäisi kartoittaa rohkeammin. Naapurimaa Ruotsi on ottanut tiemaksuissa huomattavasti radikaalimman linjan.
"Olisivatko ihmiset valmiita maksamaan esimerkiksi polttoaineessa pari senttiä tierahastoon? Olisiko se hyväksyttävämpää, jos maksu palautuisi korvamerkittynä vaikkapa teiden parantamiseen tai liikenneturvallisuuden edistämiseen?"
Vehviläinen on asettanut toisen työryhmän pohtimaan vähäliikenteisten ratojen asemaa puunkuljetuksissa. Kun Venäjän puutullit pakottavat Suomen etsimään myös uusia vaihtoehtoja puukaupalle, vähäliikenteiset radat saattavat kokea uuden heräämisen.
Suomen rataverkosta noin kuudesosa eli 18 osuutta luokitellaan vähäliikenteiseksi.
"On arvioitu, että jopa 40--50 prosenttia puukuljetusten lisäyksestä tulisi tehdä raideliikenteen kautta", Vehviläinen mainitsi.