Turkkia itsevaltaisin ottein johtaneen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AK-puolue ei ole niellyt kesäkuun parlamenttivaaleissa kärsimäänsä tappiota. AKP menetti tuolloin ehdottoman enemmistön saatuaan 41 prosenttia äänistä. Islamistisen AKP:n kompastukseksi nousi vasemmistolainen, kurdimielinen HDP lähes 13 prosentin ääniosuudella.
Turkkiin ei ole saatu muodostettua hallitusta vaalien jälkeen. Todennäköisenä pidetään uusien vaalien järjestämistä. Ennen sitä Erdoğan yrittää tehdä selvää kurdeista.
Turkkia on moitittu siitä, ettei se ole riittävän ponnekkaasti taistellut maan rajoilla toimivaa ääri-islamilaista Isis-järjestöä vastaan. Islamistinen AKP ei ole suhtautunut uskottavan vakavasti Isisin muodostamaan uhkaan.
Turkki on sallinut radikaalien islamistiryhmien toiminnan alueellaan. Tämän se on katsonut auttavan Syyrian presidentin Bašar al-Assadin hallinnon kukistamista.
Viime päivinä Turkki on kuitenkin aktivoitunut ja iskenyt Syy-
rian puolella sijaitseviin Isisin tukikohtiin. Isis-iskut nähdään kuitenkin verhona. Erdoğanin hallinnon maalitauluna ovat tosiasiassa kurdit, jotka Turkki luokittelee yhä terroristeiksi.
Turkki on käynyt ajoittain veriseksi äitynyttä sotaa 1980-luvulta asti autonomian puolesta kamppailevia kurdeja vastaan. Tällä vuosikymmenellä on käynnistelty rauhanneuvotteluja, mutta ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Kurdialueiden pommitukset uhkaavat romuttaa vähäisetkin toiveet rauhasta.
Iskut kurdialueille on vaikea nähdä muuta kuin Turkin sisäisenä valtataisteluna. Kurdit on saatava pois tieltä, sillä ilman sitä AKP:n on vaikea saavuttaa entistä ehdotonta valta-asemaansa.
AKP tarvitsee enemmistön, jotta se voi toteuttaa Erdoğanin suunnitelmaa presidenttikeskisestä järjestelmästä. Tällä hetkellä sen tiellä ovat kurdit.
Ilmeisesti Erdoğanin esikunnassa luotetaan tilanteen epävakauden ja sotilaallisten uhkakuvien luomisen johtavan AKP:n asemien vahvistumiseen.
Tilanne Turkin ja Syyrian rajalla on mahdollisimman epäselvä. Nato-liittolainen Yhdysvallat antaa tukensa Turkille, mutta on auttanut myös kurdeja Isisin vastaisissa operaatioissa.
Asia koskee Suomeakin, joka se on lähettämässä rauhanturvaajia Pohjois-Irakiin kouluttamaan sikäläisiä kurdeja Isisin vastaiseen sotaan.
Nato-maiden edustajat kokoontuivat tällä viikolla Turkin kutsusta pohtimaan, miten vastata terroristijärjestöjen muodostamaan uhkaan. Odotetusti Turkille heltisi myötätuntoa, tosin tietoja konkreettisista toimista ei ole saatettu julkisuuteen.
Läntisille Nato-maille Turkki on vaikea kumppani. Nykyjohto on rakentanut islamilais-konservatiivista valtiota, joka pyrkii sunni-islamilaisuuden johtavaksi voimaksi. Samalla etäännytään tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin maallistamisen ja uudistamisen tieltä.
Pääkirjoitus