Kuusamon järville ilmestyi muutama vuosi sitten täysin vieras kasvi, vesirutto. Nopeasti runsastuva kasvi heikentää rantojen virkistyskäyttöä ja kalastusta. Vesiruton leviämistä alettiin selvittää tänä kesänä. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Väisänen, kuinka havainnoista on tullut tietoa?
Vesirutosta tuli 15 ilmoitusta, ja niitä tekivät ranta-asukkaat, joista osa oli mökkiläisiä. Paljon tuli ilmoituksia samoista järvistä. Olisimme kaivanneet tietoa myös järvistä, joissa ei ole ruttoa, mutta tällaisia ilmoituksia ei ole tullut. Osa oli vääriä hälytyksiä, esimerkiksi ruskoärviää on sekoitettu vesiruttoon.
Kuinka laajalle haittakasvi on levinnyt?
Kuusamon pohjoisosissa sitä ei tietojemme mukaan vielä ole, ei esimerkiksi Kallunkijärvellä. Ala-Kitkalla kasvia löytyi järven pohjoisosista, mutta etelästä ei, eikä ilmeisesti Yli-Kitkastakaan. Rukan ympäristön järvissä kasvia on Kuontijärvessä, Rukajärvessä, Nissinjärvessä ja Kesäjärvessä. Yli-Juumalla kasvia ei ollut, joten en usko sen levinneen vielä Kitkajokeen. Muojärvessä ja Kuusamojärvessä on ruttoa. Missä järvessä tilanne on pahin?
Olen käynyt vasta muutamalla järvellä, mutta Kuontijärvi on hurja tapaus. Kasvustot ovat suuria, ja ilmeisesti tämän vuoksi veden pH-arvot ovat epätavallisen korkeita (8,5).
Onko vesiruton torjuntaa kokeiltu?
Suomen ympäristökeskus tekee parhaillaan uusia allaskokeita Ruutinlammella Nummi-Pusulassa. Kyseisellä lammella rutto on ollut ongelmana jo vuosikaudet, eikä raivausnuottauskaan ole tuottanut toivottua tulosta.
Pystytäänkö vesiruttoa taltuttamaan?
Joskus ruton massakasvustot häviävät itsestään. Kaikkialla se ei muodosta massakasvustoja, vaan kasvaa rauhassa muiden kasvien rinnalla. Yritämme selvittää, löytyykö tähän jotain tekijää. Useimmiten paras keino voi olla, ettei tee mitään.
Löytyykö vesistöistä muita vieraskasveja?
Ei ainakaan Kuusamossa minun tietojeni mukaan.