Maahanmuuttoviraston mukaan jokainen tapaus tutkitaan yksilökohtaisesti, vaikka Jehovan todistajien vaikea tilanne Venäjällä on Suomen viranomaisten tiedossa. "Venäjällä ei ole systemaattista vainoa kaikkia Jehovan todistajia kohtaan."
Valtaosa venäläisistä Jehovan todistajista on saanut tähän mennessä Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Suomesta hakee tällä hetkellä turvapaikkaa kaikkiaan jo yli 200 venäläistä Jehovan todistajaa. Heistä suurin osa vasta odottaa Maahanmuuttoviraston (Migrin) päätöstä turvapaikasta.
– Vajaat kymmenen turvapaikkahakemusta on ratkaistu, ja päätöksistä suurin osa on ollut kielteisiä, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo Lännen Medialle.
Similän mukaan joukossa on myös myönteisiä päätöksiä. Kielteisen päätöksen saaneet ovat valittaneet ratkaisuista hallinto-oikeuteen. Yksi Migrin päätös on saanut hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen lainvoiman, eli Migrin päätös on pitänyt.
Venäläiset Jehovan todistajat, jotka hakevat turvapaikkaa, elävät eri puolilla Suomea. Yli 200 henkilön joukossa on useita perheitä ja lapsia.
Similän mukaan jo viime vuonna Suomeen tuli Venäjältä reilut 100 Jehovan todistajaa. Suurin osa heistä tuli loppuvuonna.
– Tänä vuonna on tullut tähän asti pitkin vuotta reilut 100 henkilöä, Similä kuvailee.
Maahanmuuttovirasto aikoo tehdä lisää turvapaikkapäätöksiä nyt syksyllä.
Uskonnollinen tausta ja peruste hakea Suomeen selviävät lopullisesti vasta turvapaikkatutkinnassa maahanmuuttovirastossa.
Juha Similä kertoo, että kaikille reilulle 200 turvapaikanhakijalle ei ole ehditty tehdä tutkintaa, mutta jo perustiedoista on käynyt ilmi, että taustalla on Jehovan todistajana oleminen. Tiedot käyvät ilmi rajavartiolaitoksen tai poliisin rekisteröimistä hakemuksen perustiedoista.
– Migrin hankkiman maatiedon perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä, että Venäjällä kaikki Jehovan todistajat olisivat vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Venäjällä ei ole systemaattista vainoa kaikkia Jehovan todistajia kohtaan.
– Kun hakemusperusteena on "Jehovan todistaja Venäjältä", se ei kerro vielä sitä, minkälainen päätös tulee olemaan. Vaikka me tiedämme sen vaikean aseman tällä hetkellä, jokainen tapaus tutkitaan yksilökohtaisesti, Similä painottaa.
Maahanmuuttovirasto arvioi esimerkiksi turvapaikanhakijan aseman Jehovan todistajissa: Onko hakijalla näkyvä rooli, onko hän esimerkiksi korkean profiilin saarnaaja tai aktiivinen toimija vai matalan profiilin toimija?
– Arvioimme, miten henkilö harjoittaa uskoa kotimaassaan, ja onko aiemmin sattunut oikeudenloukkauksia kotimaassa.
Similä painottaa, että keneltäkään ei voi edellyttää, että henkilön tulisi luopua omasta uskonnostaan tai peittävän uskonnollista vakaumustaan välttääkseen oikeudenloukkausten kohteeksi joutumisen.
Jehovan todistajana oleminen ei ole Venäjällä kiellettyä. Vuonna 2017 Venäjältä tuli kuitenkin korkeimman oikeuden päätös, jossa kiellettiin Jehovan todistajien valtakunnallinen hallintokeskus ja katsottiin se äärijärjestöksi. Myös paikallisyhdistysten toiminta katsottiin ääritoiminnaksi.
Joutsenon vastaanottokeskuksessa Lappeenrannassa asuu tällä hetkellä noin 80 venäläistä, joista suurin osa on kertonut olevansa Jehovan todistajia.
Joutsenon vastaanottokeskus sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajalta ja Nuijamaan rajanylityspaikalta.
– Venäläiset Jehovan todistajat ovat nyt suurin asiakasryhmämme. Suurin osa tulijoista on ollut 2–4 hengen perheitä, ja joukossa on myös sukulaisia, vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen kertoo.
– He ovat sopeutuneet hyvin ja heillä on turvaverkosto suomalaisista Jehovan todistajista.
Kähkönen arvioi, että suurin osa reilusta 200 venäläisestä Jehovan todistajasta asuu Etelä-Suomessa, Helsingin ja Turun seuduilla.
Yle uutisoi maaliskuussa, että turvapaikkaa hakevat venäläiset Jehovan todistajat eivät ole enää yksittäistapauksia. Ylen mukaan pakeneminen oli jo tuolloin alkanut näkyä Joutsenossa.
Jehovan todistajien virallisen sivuston mukaan Venäjällä on yhteensä lähes 172 000 Jehovan todistajaa. Luku käy ilmi Migrin kesäkuussa tekemästä maatietoraportista.