Selvästi suurin osa suomalaisista näyttää pitävän ammatillista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. SAK:n TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa 89 prosenttia haastatelluista piti järjestäytymistä joko melko tai erittäin tarpeellisena. Puolet vastanneista piti järjestäytymistä erittäin tarpeellisena.
Mielipiteet ovat jossain määrin muuttuneet viimevuotisista. Järjestäytymistä erittäin tarpeellisena pitävien osuus on noussut aiemmasta. SAK:n jäsenten keskuudesta ei juuri löytynyt semmoisia, jotka olisivat pitäneet järjestäytymistä tarpeettomana.
Tutkimus paljasti, että kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien usko järjestäytymiseen on lisääntynyt selvästi kuluneen vuoden aikana. Myös nuorten aikuisten usko järjestäytymisen tarpeellisuuteen on lisääntynyt johdonmukaisesti vuodesta 2007.
Mikä sitten on tärkein peruste liittyä ammattiliittoon? Kaksi tekijää nousi ylitse muiden: palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva.
Parhaasta sopimusmuodosta ei tullut yksimielistä näkemystä. 38 prosenttia vastaajista piti liittokohtaista ratkaisua parhaana. Raamittavan kokonaisratkaisun kannalla oli 32 prosenttia. Runsas viidennes piti työpaikka- tai yrityskohtaista ratkaisua parhaana.
Tutkimuksen mukaan palkankorotuksiin ja verohelpotuksiin kohdentuu aiempaa vähemmän vaatimuksia. 63 prosenttia vastaajista piti työmarkkinaratkaisussa tärkeimpänä tavoitteena työllisyyden parantamista. Tämän jälkeen esiin tulivat palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen ja määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen.
61 prosenttia vastaajista torjui ajatuksen, että yritykset palkitsevat työntekijöitä oikeudenmukaisesti niistä ponnisteluista, joita he tekevät yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Runsas puolet vastaajista oli tyytyväinen ay-liikkeen valtaan.
Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis--huhtikuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 092. Tulosten luottamusväli on keskimäärin kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.