Tuore selvitys kertoo kuntien rikkovan säännönmukaisesti määräyksiä päivähoidon lapsimääristä. Kunnilta itseltään kerättyjen tietojen mukaan vain joka kolmannen kunnan päiväkodeista löytyy päivittäin vaadittu määrä aikuisia.
Ryhmäperhepäivähoidossa tilanne on suunnilleen sama.
Suhteessa kehnoimmalta näyttää perhepäivähoidon tilanne, sillä vain joka viides kunta pitää päivähoitajien lapsiryhmiä sopivan kokoisina.
Pienissä kunnissa päiväkotimääräysten noudattaminen onnistuu suuria kuntia paremmin, kun taas perhepäivähoidon ryhmäkoot ovat nimenomaan pienten kuntien ongelma.
"Siitä, ettei kasvattajia ole lapsiryhmissä riittävästi, näyttää tulleen yleinen käytäntö", todetaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton selvityksessä.
Etenkin isommissa kunnissa on liian vähän rahaa sijaisten palkkaamiseen, eikä työntekijöiden lyhyitä poissaoloja paikata. Sijaisia voi myös olla vaikea saada.
Päiväkodeissa saa olla yhtä kasvattajaa kohden neljä alle kolmevuotiasta lasta tai seitsemän yli kolmevuotiasta lasta. Perhepäivähoitajalla voi olla enintään neljä lasta kokopäivähoidossa, ja lisäksi yksi esiopetuksessa tai koulussa oleva osapäivälapsi.
”Suhdelukujen” avulla päivähoitopaikat saadaan tehokkaampaan käyttöön, sillä osa lapsista on kuitenkin usein poissa.
Nyt ylitäyttö on korvannut vajaakäytön. Tehokkuuden turvaamiseksi ryhmät ”ylibuukataan”, jolloin suhdeluvut helposti ylittyvät.
Päivähoidossa on 46 prosenttia alle kouluikäisistä suomalaislapsista. Heistä joka kolmas on perhepäivähoidossa ja loput päiväkodeissa.