Tasan seitsemän kuukauden päästä Suomessa ei näy yksikään televisio, jos siihen ei ole hankittu digisovitinta, sillä Suomi lopettaa analogiset televisiolähetykset kertaheitolla 31. elokuuta 2007.
Liikenne- ja viestintäministeriön projektipäällikkö Tauno Äijälä arvioi keskiviikkona eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan julkisessa kuulemisessa, että jo 70 prosenttia antennitalouksista ja 50 prosenttia kaapelitalouksista on hankkinut digisovittimen.
Kotitalouksissa oli viime vuonna Finnpanel Oy:n mukaan noin 3,7 miljoonaa televisiota eli yhdessä kotitaloudessa on keskimäärin 1,6 televisiota.
Äijälä muisteli, että reilu kymmenen vuotta sitten,1996, piti päättää, uusiiko Suomi analogisen lähetysverkkonsa vai hyppääkö se seuraavaan kehitysvaiheeseen eli digitalisointiin. Hän myöntää, että katvealueita on vieläkin eli jokaisen suomalaisen ulottuvilla digi-tv ei vielä ole.
Katvealueiden pienentämiseksi on tähän mennessä rakennettu 102 täytelähetintä. Toukokuun alkuun mennessä valmistuu vielä 36 niin sanottua täydentävää lähetintä.
Digitaalisten televisiolähetysten jakelusta huolehtivan Digita Oy:n johtaja Jaakko Harno arvioi, että täytelähettimistä huolimatta katvealueille jää 3000-4000 henkilöä. Hän painottaa, että jo nyt digitaalisen verkon piirissä on enemmän kotitalouksia kuin analogisen televisioverkon peittoalueella.
Kommenttipuheenvuoron käyttänyt tutkija ja kirjailija Petteri Järvinen vaati kuulemistilaisuudessa analogisille lähetyksille jatkoaikaa. Hän muistutti, että kunnolla toimivia laitteita on ollut myynnissä vasta parin vuoden ajan.
"Lisäksi digilähetysten peitto laajeni koko Suomeen vasta kesällä 2005, joten asutuskeskusten ulkopuolella todellista siirtymäaikaa on vain pari vuotta. Mikään muu maa ei yritä digisiirtymää näin lyhyessä ajassa."
Järvisen mukaan analogisia lähetyksiä pitää jatkaa niin pitkään, että 95 kotitalouksista on saavuttanut digivalmiuden. Joustaminen on hänen mukaansa lähettäjien eikä vastaanottajien tehtävä.
Kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen muistutti, että lähetyssignaalin laadusta vastaavat Digita Oy sekä televisioyhtiöt, ei digisovittimen myyjä.
Kuluttajalla ei kuitenkaan ole sopimussuhdetta Digitaan tai televisioyhtiöihin, jolloin korvausvastuu esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa virheellinen lähetyssignaali mahdollisesti rikkoo laiteen, perustuu vahingonkorvauslakiin eikä kuluttajansuojalakiin.
"Kuluttaja joutuu siis omalla kustannuksellaan huolehtimaan tarvittavista korjauksista. Tätä ei voi pitää kuluttajan kannalta kohtuullisena", painottaa Peltonen.
Kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) kysyi, seuraako Viestintävirasto lähetystehoja ja säästetäänkö joskus tehoissa. Hän kertoi, että loppiaisena Oulussa tarjottiin hyvää tv-kuvaa, mutta heti arkena se sitten loppui.
"Ei säästetä. Teho perustuu standardeihin. Voi olla, että hetkittäin tv-kanavanippu vaatii paljon kapasiteettia, jolloin kuvan laatu kärsii. Esimerkiksi urheilukilpailuiden lähetysten yhteydessä voi esiintyä tuollaista", vastasi Digitan Harno.
Järvinen vaati, että valmistelu teräväpiirtotekniikkaan (HDTV) on aloitettava heti, koska Suomen valitsema digitaalisuus on teknisesti vanhentunut jo tämän päivän tilanteessa.
Yleisradion strategia- ja kehitysjohtaja Ismo Silvo vastasi, että Euroopassa vain Norja ja Viro haaveilevat teräväpiirtotelevisiosta, koska se on erittäin kallis jakelujärjestelmä.