Bryssel Muutkin kuin äärioikeistolaiset politiikot tohtivat vihdoin sanoa ääneen, että siirtolaisista, pakolaisista ja laittomista maahanmuuttajista on syntynyt todellinen ongelma. Julkisissa keskusteluissa ja kirjoitteluissa päättäjät ja vaikuttajat ovat ryhtyneet todistelemaan, ettei siirtolaistulvan aiheuttamien vaikeuksien luetteleminen ole samaa kuin rasismi. Asukkaat EU-maissa ovat olleet tätä mieltä jo vuosikausia.
Useimmissa EU-maissa hallitukset haluavat nyt kiristää siirtolaispolitiikkaansa ja vaikeuttaa alueelleen pyrkivien laittomien pakolaisten maahan pääsyä. Vain Suomessa, Ruotsissa, Irlannissa ja Luxemburgissa ei pakolaiskysymys ole poliittisten päätösten kiireyslistan yläpäässä.
Puheenjohtajamaa Espanja tarjoaa ratkaisuksi automatiikkaa maalle maksettavan kehitysavun ja sieltä siirtolaisiksi Unionin alueelle tulevien määrän välille. Jos EU-rahaa saava maa ei jarruta kansalaistensa matkaintoa, tuntuisi se kehitysavun määrässä tai jopa maksujen lopettamisena. Paria päivää ennen Sevillan huippukokousta eivät unionin ulkoministerit olleet päässeet yhteisymmärrykseen.
Belgia
Belgiassa ei viime vuoden alusta lähtien ole turvapaikan hakijoille annettu enää käteistä rahaa, mutta heidän perustarpeistaan pidetään huolta. Periaatteessa he kuulevat seitsemän viikon sisällä, onko heillä mahdollisuus saada todelliselle pakolaiselle kuuluva asema. Hylätyt hakijat siirretään aniharvoin maasta ulos, vaikka laiton oleskelu maassa onkin rangaistava teko. Lailliset pakolaiset voivat perustaa perheen täytettyään 18 vuotta. Laillinen pakolainen saa tuoda alle 18-vuotiaat lapsensa kotimaastaan Belgiaan.
Tanska
Tanskan uusi hallitus sanoo poliittisten pakolaisten suhteen kunnioittavansa kansainvälisiä sopimuksia. Muitten tulokkaitten on odotettava seitsemän vuotta, ennen kuin heille myönnetään täydet sosiaaliedut ja mahdollisuus pysyvään oleskeluun. Sitä ennen on heidän läpäistävä pääsykoe, missä mitataan tanskan kielitaito ja tiedot tanskalaisen yhteiskunnan toiminnasta.
Saksa
Liittokansleri Schröderin hallitus haluaa, että evätyt siirtolaiset myös todella siirretään pois Saksasta. Uusia pakolaisia hyväksyttäisiin vuodessa korkeintaan 50 000. Heillä täytyy olla kunnon koulutus, saksan kieli hallinnassaan ja tiedot valtakunnan laitosten toiminnasta. Heille on myös oltava työtä tarjolla. Siirtolaisten lapset olisivat tervetulleita Saksaan, kunhan he eivät ole 12 vuotta vanhempia.
Ranska
Le Penin ponnistelut siirtolaiskysymyksen politisoimiseksi eivät onnistuneet. Muut puolueet eivät tahtoneet tarttua syöttiin, vaan puhuvat siitä turvallisuuden ja rikollisuuden yhteydessä. Siirtolaisiin kohdistuvista tiukemmista otteista ei ole tehty alotteita eikä niitä odotetakaan uudelta keskusta-oikeistohallitukselta.
Iso-Britannia on toivonut, että Ranska sulkisi pakolaisten hätäleirin Sangattessa, Calaisin lähellä, missä valtava määrä vierasmaalaisia odottaa tilaisuutta livahtaa Kanaalin toiselle puolelle. Ranska ei ole toiveelle korvaansa kallistanut.
Ranskassa ovat turvapaikan hakijat paljolti oman onnensa varassa. Jos oleskelulupa evätään, mutta hakija jää silti maahan, syyllistyy hän rikokseen. Siitä syntyy kuitenkin aniharvoin jälkiseurauksia ja luvattomillakin on mahdollisuus koulunkäyntiin ja perushoitoon.
Laillisilla siirtolaisilla on oikeus perheen perustamiseen, jos heillä on asunto ja vähintään minimipalkka. Siirtolaiset saavat hakea alaikäiset lapsensa Ranskaan.
Kreikka
Noin 350 000 laitonta maahanmuuttajaa, arvion mukaan puolet todellisesta määrästä, ovat saaneet "vihreän kortin". Se takaa, ettei heitä ajeta pois maasta, antaa mahdollisuuden sosiaaliseen perusturvaan ja hyväksyy neljän odotusvuoden jälkeen perheenkin saapumisen Kreikkaan. Henkilö, jolla on ollut 10 vuotta vihreä kortti, saa pysyvän oleskeluluvan.
Iso-Britannia
Poliittiset pakolaiset ja siirtolaiset, joista on hyötyä Britannian työmarkkinoille, ovat periaatteessa tervetulleita. 16-vuotta täyttäneet voivat perustaa perheen ja alle 18-vuotiaat lapset saapua maahan. Blairin hallitus suunnittelee tiukempia otteita laittomien ja evättyjen turvapaikan hakijoitten käsittelemiseen. Nämä vietäisiin vaikkapa maan ilmavoimien koneilla kotimaahansa tai maahan, mistä he ovat lähteneet matkalleen. Ja pian, jotteivat he ehtisi hävitä laittomien siirtolaisten suureen massaan.
Italia
Berlusconin ajatukset siirtolaiskysymyksen ratkaisemiseksi ovat edenneet hyvää vauhtia maan parlamentissa. Suunnitelman mukaan laittomat siirretään pois maasta ja työhaluisille ja -kykyisille annetaan väliaikainen oleskelulupa. Hallitus päättäisi vuosittain uusien työlupien määrästä. Työnantajien tulee huolehtia näille ihmisille asunnot ja maksaa heidän paluumatkansa, jos työt loppuvat. Alaikäiset lapset saisivat tulla maahan ja poikkeustapauksissa myös isovanhemmat.
Alankomaat
Alankomaitten uutta hallitusta muodostavat puolueet haluavat tehdä emigranttien tulon maahan entistä paljon vaikeammaksi. Perustetaan virasto, jonka ainoa tehtävä on hoitaa evätyt hakijat pois maasta. Väliaikaisen oleskeluluvan saaminen vaikeutuu.
Perheen saa perustaa vasta 21-vuotiaana, toisin sanoen Hollannissa asuva siirtolainen saa kutsua puolison luokseen vasta tuossa iässä. Kosijan kuukausitulojen on oltava vähintään 130 prosenttia minimipalkasta. Maahan saapuvan partnerin on käytävä sopeutumiskurssit ja maksettava ne itse. Vain alle 14-vuotiaat lapset saavat muuttaa Hollantiin vanhempiensa luo. Laiton oleskelu maassa aiotaan säätää rangaistavaksi teoksi.
Portugali
Portugalinkin uusi keskusta-oikeistohallitus on ilmoittanut kiristävänsä siirtolaispolitiikkaa. Maahan on kymmenen viime vuoden aikana tulvinut satoja tuhansia siirtolaisia. Edellinen hallitus laillisti noin 180 000 maassa laittomasti ollutta ulkomaalaista. Uusi hallitus aikoo päättää vuosittain maahan päästettävien määrästä. Määrä riippuu työ- ja asuntomarkkinoista.
Itävalta
Itävallan keskusta-oikeistolainen hallitus ehdotti aikaisemmin tässä kuussa kaikille maassa vuoden 1998 alusta laillisesti oleskelleille ulkomaalaisille saksan pakollisia kielikursseja. EU:n jäsenmaitten kansalaisia pakko ei koskisi. Joka ei ottaisi vakavasti kieliopintojaan, menettäisi oleskelulupansa ja siihen liittyvät sosiaaliedut. Maahan hyväksyttävien tulokkaitten määrä sidottaisiin työmarkkinoitten tarpeisiin.
Espanja
Espanjassa on vuosikausia katsottu siirtolaisten rantautumisia läpi sormien. Vuonna 2000 ja 2001 heille annettiin mahdollisuus oleskelunsa laillistamiseen. Noin 680 000 hakemuksesta on tähän mennessä hyväksytty lähes 430 000.
Periaatteessa tulisi laittomat saada maasta pois, mutta käytännön ponnistelut ovat olleet laiskanlaisia. Maassa on pula halvasta työvoimasta. Madrid haluaa sopia Pohjois-Afrikan ja latinalaisen Amerikan maitten kanssa Espanjaan tervetulleitten työsiirtolaisten määristä. Perässä seuraava perhe tahdotaan rajoittaa puolisoon ja alle 16-vuotiaisiin lapsiin.