Vaalit kestävät heikkojen kulkuyhteyksien takia peräti kymmenen päivää. Väestöltään Suomen suuruisen maan asukkaista neljä viidesosaa elää luontaistaloudessa pienissä kyläyhteisöissä.
Yhteydet rajoittuvat yleensä omaan sukuun ja heimoon. Eristyneisyydestä kertoo, että maassa puhutaan 830 kieltä.
Yli puolella niistä ei ole kirjakieltä, vielä harvemmilla luettavaa. Naapuriheimot eivät välttämättä ymmärrä toistensa puhetta
Keskusylängön kätköistä on viime vuosiin asti "löydetty" uusia heimoja.
"On yhteisöjä, joihin päästäkseen pitää matkustaa päiväkausia ja jotka elävät pitkälti omissa oloissaan, mutta yllättyisin, jos esiin nousisi vielä sellaisia, jotka eivät ole olleet missään kosketuksissa ulkomaailmaan", arvioi peräti 30 vuotta Papua-Uudessa-Guineassa kielenkääntäjänä ja -tutkijana toiminut Suomen Lähetysseuran työntekijä Liisa Berghäll.
Berghäll on tehnyt elämäntyönsä rannikolla puhuttavan mauwaken kielen parissa.
Sen tuloksena mauwakelle on luotu kielioppi, kirjakieli ja luettavaa. Yhteensä yhdeksän Suomen Lähetysseuran työntekijää ahkeroi Papua-Uudessa-Guineassa viiden kielen raamatunkäännös- ja lukutaitotyössä.
Mahdollisuus oppia, lukea ja kirjoittaa äidinkielellä on avain vakauteen, korostaa Berghäll.
"Oma kieli merkitsee omaa identiteettiä, parempia mahdollisuuksia saavuttaa tasa-arvo ja säilyttää oma kulttuuri. Eristyneisyys ja lukutaidon puute ruokkivat epäluuloa, tietämättömyyttä ja arvottomuuden tunnetta ja sitä kautta väkivaltaa", hän muistuttaa.