Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jä ”pai­na­jais­mai­ses­ta oi­keu­den­käyn­nis­tä”: Suomen oi­keus­käy­tän­töä muu­tet­ta­va

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan sekä syyttäjänlaitoksella että poliisilla on peiliin katsomisen paikka Anneli Aueria koskeneessa murhaoikeudenkäynnissä.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan sekä syyttäjänlaitoksella että poliisilla on peiliin katsomisen paikka Anneli Aueria koskeneessa murhaoikeudenkäynnissä.

Noin yhdeksän vuotta kestäneen prosessin jälkeen Auer todettiin syyttömäksi miehensä surmaan, kun Korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemukset.

– Olemme itse ehkä jäävejä ihan heti kertomaan, mitä olisi voitu tehdä paremmin tässä tapauksessa. Ehkä ajan kanssa sitten arvioimme. Varmasti myös poliisissa pohditaan, että mikä teknisesti tai taktisesti olisi tuottanut paremman lopputuloksen.

Nissisen mielestä Suomessa pitäisi viimeistään nyt havahtua miettimään muutoksenhakujärjestelmää kokonaisuutena.

– Eli mitä järkeä on tässä todistelun moneen kertaan esittämisessä.

Esimerkiksi Auerin tapauksessa oikeutta käytiin käräjäoikeudessa (tuomio murhasta), hovioikeudessa (vapauttava), korkein oikeus palautti käsittelyn jälleen käräjäoikeuteen (tuomio murhasta) ja hovioikeudessa (vapauttava). Kaikissa oikeusasteissa todistelua suoritettiin uudelleen.

Nissisen mukaan Suomen oikeuskäytännöissä pitäisi siirtyä järjestelmään, jossa painopiste on vahvemmin käräjäoikeusvaiheessa.

– Rikosasioissa todistelu otettaisiin vastaan ja arvioitaisiin vain yhden kerran. Se tapahtuisi käräjäoikeudessa. Henkilötodistelu on tuoreimmillaan parasta ja parhaimmillaan käräjäoikeudessa, kun tapahtumista on kulunut lyhin aika.

Kun asiaa ratkottaisiin ylemmissä oikeusasteissa, pitäisi siellä Nissisen mukaan keskittyä käsittelemään lähinnä oikeudellista arviointia.

– Esimerkiksi henkirikosasioissa punnittaisiin sitä, onko teko, johon syyllisyys on todettu, tappo vai murha. Sillä tavalla myös lyhennettäisiin juttujen käsittelyaikaa.

Nyrkkisääntönä voisi Nissisen mukaan pitää sitä, että lainvoimainen tuomio saadaan tapauksesta riippumatta kolmessa vuodessa.

– Nyt meni yhdeksän vuotta. Pitäisi lopettaa tämä asioiden moneen kertaan vatkaaminen, joka ei ole kunniaksi oikeastaan kenellekään. Auer-oikeudenkäynti ei ole kunniaksi Suomen oikeusjärjestelmälle miltään osin.

– Ei näin painajaismaisen oikeudenkäynnin pitäisi olla mahdollinen.

Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jä uskoo: Ulvilan murha jää selvittämättä

Nissisen mukaan KKO:n päätöksen merkityksen voi hahmottaa kahdella tavalla.

– Mitä itse tapaukseen tulee, Anneli Auer on nyt todettu syyttömäksi, ja samalla mitä todennäköisimmin tämä törkeä henkirikos jää selvittämättä. Näin uskon. Siitä on tietysti oltava pahoillaan omaisten puolesta.

Päätöksen Ulvilan murhajutun valitusluvan hakemisesta KKO:sta teki Nissinen.

Uskotteko, että Ulvilan tapaus vielä nähdään oikeudenkäynnissä?

– En usko, mutta aika näyttää.