Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on hakenut virkavapautta häneen kohdistuvan esitutkinnan takia, kertoo valtakunnansyyttäjänvirasto. Nissisen virkavapaan ajan valtakunnansyyttäjän tehtäviä hoitaa apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankinnoissa. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
KRP:n mukaan Nissisen epäillään osallistuneen huolimattomuudesta esteellisenä koulutushankintoihin yhtiöltä, jossa hänen veljensä oli hallituksen puheenjohtaja. Syyttäjälaitoksen hankinnat olivat yhteensä noin 74 000 euroa ja ajoittuivat vuosille 2007-2015, KRP kertoo.
KRP teki asiassa esiselvityksen, jonka pohjalta se päätyi aloittamaan esitutkinnan. Myös Oikeuskanslerinvirastoon on tullut useita kanteluita valtakunnansyyttäjän toiminnasta.
Virkavapaa oma ratkaisu
Valtakunnansyyttäjän ratkaisu virkavapaalle jäämisestä syntyi hänen omasta johtopäätöksestään, kertoo ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriöstä. KRP ei ole vielä kuullut Nissistä asiassa.
Kujala pitää tapausta poikkeuksellisena.
- En muista vastaavaa.
Kujalan mukaan asiasta ei ole toistaiseksi käyty syyttäjälaitokseen päin muuta keskustelua, kuin että Nissisen tehtäviä hoitaa virkavapaan aikana Toiviainen.
"Jatkuvaa huolimattomuutta"
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen vanhentuu lain mukaan viidessä vuodessa. Jutun tutkinnanjohtaja Erkki Rossi keskusrikospoliisista kertoo, että tekoa tarkastellaan kuitenkin jatkuvana toimintana, joka on jatkunut vuodesta 2007 vuoteen 2015.
- Ainakin esitutkinnan alkuvaiheessa on sellainen kuva, että on ollut jatkuvaa huolimattomuutta, Rossi sanoo.
Oikeuskanslerin virastoon on tullut toistaiseksi neljä kantelua valtakunnansyyttäjän toiminnasta. Yleensä virasto ei käsittele kanteluita, jos esimerkiksi poliisi tutkii samaa asiaa.
- Nyt emme ole vielä tehneet ratkaisuja, mutta yleensä näin toimitaan, esittelijäneuvos ja osastopäällikkö Markus Löfman oikeuskanslerinvirastosta sanoo.
"Olisi pitänyt poistua huoneesta"
Nissinen kertoi STT:lle aiemmin, että koulutushankinnoissa oli kyse kahdesta eri vaiheesta. Ensimmäinen niistä ajoittuu vuosiin 2007-2010, kun hän toimi Itä-Suomen syyttäjänviraston päällikkönä Mikkelissä. Organisaatio oli uudistettu, ja uusilla esimiehillä ei ollut Nissisen mukaan juuri johtamiskoulutusta.
Nissinen oli itse ollut aikaisemmin oman esimiehensä lähettämänä veljensä Deep Lead -yrityksen valmennuksessa ja toi vaihtoehdon esille. Hän päätti koulutuksen hankinnasta Itä-Suomen syyttäjänvirastossa.
Vuonna 2010 Nissinen aloitti valtakunnansyyttäjänä. Hän aloitti saman keskustelun johtamisvalmiuksista valtakunnansyyttäjänvirastossa.
Eri vaihtoehdoista keskusteltiin, ja koska Itä-Suomessa ja monissa muissakin syyttäjänvirastoissa oli käytetty Deep Leadiä, Nissinen otti tämän esille.
- Osallistuin sillä tavalla asian käsittelyyn. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen kanssa sovittiin, että koska olin esteellinen, Kalske teki hallinnolliset päätökset. Jälkikäteen ajatellen minun ei tietenkään esteellisenä olisi ollut syytä olla niinkään aktiivinen jo keskusteluvaiheessa vaan poistua huoneesta, Nissinen kertoi STT:lle viime kuussa.