Kuohunta Keski-Pohjanmaan liiton ympärillä ei ota laantuakseen, vaikka kiista maakunnan yhteistyön suunnasta on toistaiseksi ratkaistu. Nyt Kokkolan edustajat haluavat muutoksia liiton perussopimukseen niin, että Kokkolan päätösvalta kasvaisi ja etenkin Kalajokilaakson kuntien valta vähenisi.
Pitkittynyt kiistely ja sen kohdistuminen yhä enemmän Kalajokilaakson kuntien rooliin liitossa on saanut kuntapäättäjät miettimään jopa liitosta eroamista.
Haapajärvi erosi jo vuodenvaihteessa.
Kunnat ovat
ärtyneitä
"Virallista keskustelua ei ole käyty, mutta epävirallisissa puheissa eromahdollisuuskin on tullut esille", sanoo Sievin kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Keski-Pohjanmaan liiton valtuuston jäsen Maija-Liisa Takanen (kesk.).
"Liiton tilanne on hämmentävä. Ei oikein tiedä, miten Kokkolan pyrkimyksiin pitäisi suhtautua", hän lisää.
Jos liiton perussopimukseen tulee muutoksia, Maija-Liisa Takanen on varma, että Sievikin vakavasti pohtii jäsenyyden järkevyyttä.
Myös Reisjärven kunnan edustajana maakuntavaltuustossa oleva Jyrki Halonen (kesk.) ihmettelee Kokkolan sitkeää vääntöä.
"Tällaiset aloitteet eivät vie asioita eteenpäin. Ne ovat yhtä tyhjän kanssa", Halonen puuskahtaa.
Hän uskoo, että mahdollinen osajäsenten päätösvallan tiukentaminen johtaa Reisjärvellä pohdintaan liitosta eroamisesta.
Maakuntaliiton viimeviikkoisessa valtuuston kokouksessa jätettiin 15 henkilön allekirjoittama aloite, jossa vaaditaan muutoksia perussopimukseen ja tarkempia säädöksiä päätöksentekoon muutenkin.
Aloite heijastelee yhä myös epäluottamusta maakuntajohtaja Altti Seikkulaa kohtaan, sillä aloitteessa esitetään myös liiton virasto-organisaation uudistamista.
Aloite menee maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Perussopimuksen muutos vaatii erittäin laajan tuen taakseen. Tähän saakka Kokkola on vaatimuksineen jäänyt käytännössä yksin.
Maakuntaliiton valtuuston kokkolalaisen puheenjohtajan Roy Sabelin (sd.) mukaan aloitteen taustalla on se, että päätöksenteossa halutaan tarkentaa täysjäsenten ja osajäsenten roolia.
Tällä hetkellä päätösvalta on määritelty niin, että osajäsenet saavat osallistua edunvalvontaa koskevaan päätöksentekoon, mutta aluekehityslain mukaisista asioista päättävät sen sijaan täysjäsenet. Myös osajäsenten maksuosuus on määritelty vain edunvalvonnan perusteella.
"Rajanveto on usein vaikeaa. Siksi sitä pitää säännöissä selkeyttää", Roy Sabel sanoo.
Suuntautumiskiistan
jälkimaininkeja
Koko sopan taustalla on liittoa viime vuosina repinyt suuntautumiskiista. Kokkola haluaisi, että Keski-Pohjanmaa liittyisi Länsi-Suomen allianssiin. Muut kunnat eivät kuitenkaan hyväksy sitä, koska se tarkoittaisi eroamista Pohjois-Suomen neuvottelukunnasta.
"Kokkolalle tämä asia on tärkeä. Siinä on kysymys perinteistä. Asiaa ei ole vielä loppuun käsitelty", Sabel sanoo.
Uusimman aloitteen allekirjoittajina on Kokkolan sosialidemokraatteja ja ruotsalaisia. Keskusta ei ole yhtynyt aloitteeseen.
"Kunnallisvaalit ovat lähellä, ja tämä kysymys on keskustalle vaikeampi kuin muille. Epävirallisissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että myös monet keskustalaiset kannattavat muutoksia", Sabel sanoo. Hän on yksi allekirjoittajista.
Liiton keskustalainen varapuheenjohtaja Kauko Ojala (kesk.) Kälviältä näkee aloitteessa poliittisen valtapelin piirteitä.
"Aloite on aloite ja siihen pitää suhtautua kaikella vakavuudella, mutta käytännössä sen läpimenomahdollisuudet ovat olemattomat", Ojala toteaa.
Kokkola haluaa
äänienemmistön
Roy Sabel kertoo maakuntaliiton päätöksenteon hiertäneen kokkolalaisten mielessä jo pitempään. Hän myöntää, että Kokkolalla on asiassa vielä kovemmat tavoitteet kuin rajata neljä osajäsentä tiukemmin päätöksenteon ulkopuolelle.
"Kokkolan maksuosuus liiton kuntarahoituksesta on 53 prosenttia, mutta äänivalta vain 48 prosenttia. Kyllä Kokkolalla on selkeä tavoite oikaista tämä vääristymä", Sabel myöntää.
Jos Kokkola saisi itselleen liitossa ääntenenemmistön, liiton suuntautumisasia epäilemättä nostettaisiin uudelleen pöydälle. Se tarkoittaisi liittymistä Länsi-Suomen allianssiin.