Jos ketjukuntamallia suunnittelevat kuusi Oulun eteläistä kuntaa löisivät hynttyynsä yhteen, olisi se keskustalle varsinainen jack pot. Puolue saavuttaisi viime vaalien tulosten perusteella 36 paikallaan valtuuston selkeän enemmistön. Muihin vaihtoehtoihin verrattuna vasemmisto menettäisi paikkojaan, eivätkä vihreätkään voisi kovin paljoa röyhistellä rintojaan kahdella tuolillaan. Kokoomus puolestaan voittaisi ennen kaikkea Kempeleen kovan äänisaaliinsa perusteella.
Kaleva selvitti, miten kolme erilaista kuntaliitosmallia vaikuttaisivat valtuustojen koostumukseen. Mukana oli maakuntamalli, Oulun ja sen lähikuntien liitto ja Oulun eteläpuolisten kuntien liitto.
Selvityksessä on vertailukelpoisuuden vuoksi istutettu kaikkiin valtuustoihin Oulun ja sen lähikuntien liitoksen edellyttämät 67 valtuutettua, vaikka esimerkiksi koko maakuntaa edustavassa maakuntavaltuustossa on 96 jäsentä.
Keskusta olisi myös vahvoilla projektipäällikkö Jukka Peltomäen kuntamallin mukaisessa koko maakuntaa käsittävässä aluekunnassa. Se saavuttaisi valtuustopaikoista liki puolet, mutta enemmistö jäisi kuitenkin niukasti haaveeksi. Vaalitaistelusta tulisi taatusti kova ja kiinnostava.
Valtuuston keskikastin puolueina olisivat lähes saman paikkamäärän kokoomus, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit. Kristilliset voisivat jopa vaa'ankielenä. Kristilliset pääsevät mukaan ennen kaikkea siksi, että he nappasivat Oulusta lähes 1 800 ääntä.
Keskustan paikat tippuisivat liki puoleen
Oulun vaikutus vähentäisi Oulun ja sen neljän lähikunnan liitoksessa keskustan paikat melkein puoleen maakuntavaltuuston edustuksesta. Keskusta saisi vain 21 paikkaa, ja esimerkiksi sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton yhteinen paikkamäärä riittäisi puolueen lyömiseen. Tässä vaihtoehdossakin kokoomus, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto olisivat liki samankokoisia keskipuolueita.
Vihreät olisivat kova sana, saisihan puolue peräti kahdeksan valtuutettua. Kempeleessä, Hailuodossa ja Lumijoella puolueella ei ollut edes ehdokkaita viime vaaleissa. Oulunsalossa he saivat viime vaaleissa kolme paikkaa ja Limingassa yhden.
Jos kaikki Oulun seutukunnan kunnat löisivät hynttyynsä yhteen, keskustan paikkamäärä jäisi lähes samaan kuin Oulun ja lähikuntien lähikuntien liitossa. Keskusta joutuisi tyytymään 23 valtuutettuun. Haukiputaan Iin vaikutus kasvattaisi vasemmiston pottia jonkin verran.
Kannatuksen vaihtelut vaikuttavat kannanottoihin
"Pitäisin ihmeellisenä, jos puolueet, joiden tehtävänä on ajaa jäsenkuntansa ja puolueen etua, eivät olisi ottaneet voimasuhdevaikutuksia huomioon kun ne puntaroivat eri vaihtoehtoja", Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen sanoo. "Kyllä monia laskelmia taatusti löytyy, ja ne vaikuttavat taustalla. Olisi naivia ajatella muuten."
Hän ei kuitenkaan kyseenlaista mallien perusteluja, mutta niiden taustalta löytyy valtakysymyksiä ja huolta luottamuspaikkojen vähenemisestä.
Ryynänen muistuttaa 1970 -luvun kuntauudistustilanteesta. "Vuonna 1970 olivat valmiit kartat siitä, miten kuntarakennetta olisi vahvistettu. Sitten tulivat nämä puolueitten realiteetit ja alettiin laskea. Ei löytynyt hallituksilta poliittista tahtoa uudistuksen toteuttamiseksi", Ryynänen sanoo.