Otetaanko valta pois presidentiltä vai kansalta? Keskustelu presidentin asemasta ja toimivallasta kiihtyy, mutta perustuslain tarkistus tuonee vain vähäisiä muutoksia. Seremoniapresidenttiin Suomi ei ole vielä valmis siirtymään.
SDP haluaa presidentin valinnan eduskunnalle. Näin otsikoi maanantain Aamulehti perustuslain tarkistusta käsittelevän uutisensa. MTV:ssä uutinen oli jo muotoiltu niin, että SDP:n perustuslakia pohtivassa työryhmässä enemmistö kannattaa presidentinvaalin lopettamista ja valinnan siirtämistä eduskunnalle.
SDP:n äänitorvena esiintyi kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Hänen mukaansa puolueessa on vahvana sellainen henki, että jos presidentiltä viedään valta, myös valinta pitää siirtää pois kansalta eduskunnan tehtäväksi.
Kiljunen höläytteli ja hötkyili taas kerran suulla suuremmalla.
Meni vain hetki, kun SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoutui irti Kiljusen kommenteista. Presidentin suoralle kansanvaalille on perusteet myös jatkossa ja vaali on syytä säilyttää myös tulevassa valtiosääntötarkastelussa, Heinäluoma oikoi SDP:n linjaksi.
Antti Kalliomäen johtamassa demareiden työryhmässäkään ei ole otettu mitään kantaa presidentin vaalitavan muuttamiseen. Työ on muutenkin vasta alkutekijöissään, kuten kaikkien muittenkin puolueiden perustuslakityöryhmissä.
Nolosta lopusta huolimatta Kiljunen ei älynnyt panna suppuun. Hän selitteli puhuneensa asiasta joskus joulun alla ja vain omissa nimissään sekä korosti kyseenalaistaneensa presidentinvaalit vain muodollisen johtajan valitsemiseksi.
Jos presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, hänellä pitää olla myös valtaa, Kiljunen paikkaili jälkikäteen lausuntojaan blogissaan. Nyt hänkin hönkäilee, että pitää olla hyvin varovainen perustuslain sorkkimisessa presidentin valtaoikeuksien ja valintatavan osalta. Miksi sitten hötkyili itse sorkkimaan?
Ainakin myrsky vesilasissa ehti nousta. Kiljunen sai selitellä sanojaan Heinäluomalle ja Kalliomäelle. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini jyrähti: näpit irti presidentistä.
Presidentin valinta suoralla kansanvaalilla vahvistaa hänen asemaansa ja turvaa muodollisia valtaoikeuksia suuremman vaikutusvallan, Soini muistutti. Hän leimasi toimivaltakysymysongelmat teoriaherrojen näpertelyksi.
Hallituksen pääpuolueet keskusta ja kokoomus ovat tähän asti liputtaneet varsin maltillisten muutosten puolesta. Nyt kaikissa kolmessa suurimmassa puolueessa on vallalla se henki, että ollaan valmiita vain loiviin korjausliikkeisiin presidentin valtaoikeuksissa.
Keskustassa ja kokoomuksessa presidentin vallan riisumisintoa laimentaa nyt sekin, että niillä on seuraavissa vuoden 2012 vaaleissa aiempaa parempi mahdollisuus istuttaa oman puolueensa edustaja Mäntyniemeen. Kukapa sinne vallatonta seremoniapresidenttiä olisi valmis työntämään. Ja kuka lähtisi?
Vielä vaikeampaa olisi selitellä kansalle, että siltä vain päätetään yht´äkkiä ottaakin pois oikeus valita presidentti.
Presidentin vaalihan on Suomessa juuri se vaali, joka saa kansalaiset uurnille.
Eivät poliitikot niin tyhmiä ole, että lähtisivät sorkkimaan kansan oikeutta valita presidentti miettimättä seurausvaikutuksia muihin vaaleihin ja omaan suosioonsa. Yksittäisten politiikkojen puheista huolimatta kaikki tietävät sen tosiasian, ettei Suomi ole vielä valmis siirtymään muodollisen seremoniapresidentin aikaan.
Vaikka ex-puhemies Paavo Lipponenkin viime syksynä vertasi nykyistä vallanjakoa"itäeurooppalaistyyppiseen sekajärjestelmään" kansalaiset ovat selkeästi ilmaisseet halunsa valita itse suoralla vaalilla presidentin, jolla on myös valtaa.
Sekin on selvää, että jos presidentiltä vietäisiin kaikki valta, ei kansalaisia kannattaisi uurnille vaivata.
Oikeusministeriö asettaa ensi syksynä parlamentaarisen työryhmän tarkastelemaan perustuslain toimivuutta. Suurten puolueiden ensi kannat kuullaan alkukesän puoluekokouksissa.
Viime presidentinvaalien alla kolme suurinta puoluetta tekivät sopimuksen, että presidentin valtaoikeudet säilytetään ennallaan seuraavan toimikauden ajan. Toisin sanoen valta on sementoitu nykyiselleen siksi ajaksi mitä toiselle kaudelle valitun presidentti Tarja Halosen toimikausi kestää.
Sopimusta perusteltiin sillä, että niin presidenttiehdokkaat kuin kansalaisetkin tietävät selvästi, millaista presidenttiä ollaan valitsemassa.
Samalla sovittiin siitä, että vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toimivuutta arvioidaan kokonaisuudessaan tulevalla eduskuntavaalikaudella. Tämän mukaisesti pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallitus on luvannut käynnistää perustuslain toimivuuden arvioinnin.
Vasemmiston vanha kanta on se, että presidentin valinta tulisi siirtää eduskunnalle. Silti suoran kansanvaalin lopettaminen nyt olisi todella radikaali veto.
Presidentin nykyiset valtaoikeudetkin ovat vielä sen verran tuoreita, että isoon muutokseen ei todennäköisesti äkkiä lähdetä. Valtaa ehkä leikataan hieman lisää, mutta vallankumousta ei kenenkään kannata odottaa.
***
Ulkoministeri Ilkka Kanerva etsii lehti-ilmoituksella nuoria pohjustamaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Mukaan pääsee parikymmentä alle 29-vuotiasta. Ei muuta kuin hakemuksia sisään. Kanerva lupaa välittää nuorten näkemykset varsinaiselle selontekoa valmistelevalle työryhmälle.