Valosta johtuva ai­vas­tus on pe­riy­ty­vä omi­nai­suus

Kevätaurinko mollottaa taivaalla.Katso ympärillesi.Kuuluuko pärskähdyksiä?Ei hätää.Se on ihan normaalia.

Kevätaurinko mollottaa taivaalla. Katso ympärillesi. Kuuluuko pärskähdyksiä?

Ei hätää. Se on ihan normaalia. Fotogeenisen aivastusrefleksin omistajat siellä ääntelevät ja niiaavat päätään kohti katukivetystä.

Aurinko ja aivastus kuuluvat yhteen osalla kansalaisista. Vaiva - jos sitä vaivaksi voi sanoa - tunnetaan lääketieteen piirissä huonosti. Siihen on selvä syy.

"Potilaat eivät tule tällaista vaivaa valittamaan lääkärille", korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Tapio Pirilä Oysista naureskelee. Hänelle ilmiö on uusi tuttavuus.

Jo Aristoteleen ajoista on tunnettu, että kirkas auringonvalo saattaa aiheuttaa aivastuksia.

"Se tiedetään, että kun nenää ärsytetään, silmät alkavat vuotaa. Tämä aivastusrefleksi toimii toisinpäin", tietoa hankkinut Pirilä kiteyttää.

Teorioita on kaksi. Ensimmäisen mukaan silmät vetistyvät voimakkaan valon vuoksi, vesi valuu nenään ja aiheuttaa mekaanisesti aivastusrefleksin.

"Sitä ei pidetä vakuuttavana vaihtoehtona, kun aivastus tulee usein niin nopeasti, ettei vesi ehdi valua", Pirilä kertoo.

Toinen teoria pohjaa voimakkaaseen näköhermon ärsytykseen, joka saisi aikaan aivojen alapuolella sijaitsevan kolmoishermon ärsytyksen.

"Sitä kautta tulisi aivastus välittömästi."

Fotogeeninen aivastusrefleksi on periytyvä ominaisuus.

"Jos se on toisella vanhemmalla, se periytyy lapselle. Siksi 20-30 prosenttia ihmisistä kärsii tästä vaivasta."