Pimeän ajan synkkyys korostuu talvipäivänseisauksen aikaan, 22. joulukuuta, kun valoisa päivä on vuodenkierrossa lyhimmillään.
"Säätila vaikuttaa paljon valon määrään juuri talvipäivänseisauksen aikaan", kertoo Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija, dosentti Timo Partonen. "Jos lunta ei ole, voi pilvisellä säällä olla ulkona keskipäivällä vain 1 000 luksia." Se on vähän verrattuna työtiloissa tavalliseen 500-600 luksiin ja kirkasvalohoidossa annettavaan 2 000-5 000 luksiin.
Partonen tutkii muun muassa valon vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen ja mielialaan, sekä tilastollisesti että kirkasvalo- ja sarastusvalohoitojen avulla.
"Lumen vaikutuksesta ei ole vielä tarkkoja selvityksiä, mutta kaamosmasennuksesta kärsivien ihmisten oireilu lievenee yleensä heti kun lumi tulee maahan", Partonen kertoo. Lumi heijastaa tehokkaasti vähäistäkin valoa kun taas musta ja lumeton maa korostaa synkkyyttä.
"Pari viikkoa sitten Suomen etelärannikolla oli pilvistä ja maa oli lumeton. Ihmisten toteamuksissa korostui se, kuinka synkkää ja raskasta aikaa tämä on", tutkija kuvaa arkipäivän kokemuksia.
Nyt ylös, ulos
ja lenkille
Uusien tutkimusten mukaan melatoniinilla on ilmeisesti vaikutusta kaamosmasennukseen, josta kärsii noin 1- 2 prosenttia Suomen aikuisväestöstä.
Vielä suurempi joukko väestöstä, noin 15-25 prosenttia, ei koe varsinaista masennustilaa, mutta oireilee lyhyen ja pimeän päivän aikana väsymyksellä ja liikaunisuudella, joka ei kuitenkaan virkistä.
Lisäksi heidän ruokahalunsa kasvaa ja he kokevat makean nälkää, jota tyydytetään sokeri- ja hiilihydraattipitoisella ravinnolla.
Pimeä vuodenaika aiheuttaa molemmille ryhmille haitallisia oireita, mutta heidän lisäkseen on vielä niitä, jotka huomaavat vuodenaikojen vaihtelun aiheuttavan itsessään erilaisia muutoksia.
Säännöllinen kuntoliikunta on Partosen mukaan tehokkain keino hoitaa itseään pimeän vaikutuksia vastaan. Sillä voi poistaa ja ehkäistä varsinkin lievempiä oireita.
Ulos meno antaa pilviselläkin säällä enemmän valoa kuin sisällä pysytteleminen, sillä kotioloissa huonetiloissa on yleensä vain 100 luksia.
Kaikkein tehokkainta hoitoa on valon ja liikunnan yhdistäminen, kannattaisi siis lähteä lenkille keskipäivän aikaan. Reippaan liikunnan tulee myös toistua 2-3 kertaa viikossa, 45-60 minuuttia kerrallaan.
Partonen suosittelee lisäksi työpaikkojen tauko- ja lepotiloihin valonurkkauksia, joissa valon määrä voisi olla hoidollisella tasolla.
Niitä voisivat käyttää ne työntekijät, joita valon vähyys väsyttää.
Ulkovalot virkistävät vain mieltä
Pohjoisen asukkaat saavat vuodenvaihteen aikaan ja varsinkin huonolla säällä vähemmän valoa kuin Etelä-Suomessa asuvat, sillä päivän pituus on pohjoisessa paljon lyhyempi. Pohjoisen etuna on kuitenkin lumen tuoma valo.
"Aurinkoisella säällä ulkona voi olla 5 000-10 000 luksia, mutta aurinko ja lumi voivat antaa yhdessä jopa 50 000-100 000 luksia", Partonen huomauttaa. Ja kun päivä pitenee keväällä pohjoisessa rivakasti, lisääntyy valonkin määrä - varsinkin jos sää on aurinkoinen.
"Kesää kohti myös valon energiamäärä lisääntyy huomattavasti, ja kesällä pohjoiset seudut saavat lyhyen aikaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi päiväntasaajan seudut", Partonen kertoo.
Voimakasenerginen säteily on tärkeää varsinkin kasvien yhteyttämiselle.
Pimeän karkottavilla ulko- tai jouluvaloilla sen sijaan ei ole mitään biologista tai fysiologista merkitystä.
"Ehkä ne parantavat vähän mielialaa ja tuovat mukavia mielleyhtymiä. Valon kokonaismäärää ne eivät kuitenkaan lisää ja voivat toisaalta ärsyttääkin joitakin."