Tulkkausyhtiöt saattavat käyttää vähemmän päteviä tulkkeja oikeudessa hinnan vuoksi, arvioi Antti Riihelä Suomen Asianajajaliiton hallituksesta. Syyttävä sormi osoittaa kaksiportaiseen kilpailujärjestelmään, jossa laatu ei liiton mukaan toteudu parhaalla tavalla.
Asianajajien antamat käytännön esimerkit ja liiton syksyllä teettämä kysely antavat karun kuvan oikeusturvaan liittyvien tulkkipalvelujen ongelmista. Valomerkki muuttuu tulkin suussa auringonnousuksi, sovitut tulkkaukset jäävät tekemättä ja tulkit eivät aina jousta oikeuskäsittelyn venyessä.
Liiton kyselyn mukaan asianajajat ovat olleet tyytymättömiä etenkin tuomioistuinten ja virastojen käyttämien suurimpien yhtiöiden tulkkeihin. Ongelmat alkavat, jos englannista siirrytään esimerkiksi arabiaan, romaniaan tai jopa saksaan.
Kilpailutus määrää tulkkitalon
Tuomioistuinten valintoja tulkkivalinnoissa ohjaavat valtion hankintoihin keskittyvän Hansel-yhtiön järjestämät puitesopimukset. Puitesopimus määrää alueittain 2-3 tulkkitaloa, joista oikeudet voivat hankkia palveluita.
Tulkkipalveluita Helsingin käräjäoikeuteen hoitaa muun muassa Semantix-yhtiö, joka järjestää tulkkeja myös paljon kritiikkiä saaneeseen Maahanmuuttovirastoon (Migri). Semantixin tulkkipalveluihin kohdistuu myös suoraa arvostelua Asianajajaliiton kyselyssä.
Semantixin toimitusjohtaja Kalle Toivonen kiistää, että ainakaan heidän yhtiössään käytettäisiin halvempia tulkkeja suuremman voiton toivossa.
- Laitamme esimerkiksi oikeuteen tai Migriin pätevyydeltään ja kokemukseltaan sopivia tulkkeja. Jos jostain syystä jonkun tulkin laatu osoittautuukin vääräksi, otamme palautteen vastaan emmekä käytä kyseistä tulkkia enää tällaiseen tehtävään.
Toivosen mukaan ajoittain on voinut sattua virhearviointeja, mutta yhtiö pyrkii puuttumaan niihin. Esimerkiksi tulkkien lisääntynyt tarve turvapaikkaryntäyksen aikaan toi hänen mukaansa paineita saada lisää tulkkeja töihin nopeasti.
Kyselyn yli 60 vastauksesta runsaat 50 vastannutta näki tulkkaukseen liittyneen oikeusturvaongelmia.