"Tällä alalla pätevät samat opit, jotka isä sai yli 40 vuotta sitten saksalaiselta opettajaltaan. Tämä on käsityötä, joka kannattaa tehdä kerralla kunnolla", Oulun Neon Oy:n toimitusjohtaja Tapani Riihinen luonnehtii.
Ja niin toimitusjohtaja kuin Riihinen onkin, harvemmin hänet kirjoituspöydän takaa tapaa. Parhaillaan hän pyörittelee käsissään lasiputkea muotoillakseen sen lasinpuhaltajan ammattitaidolla ja tulenlieskalla tismalleen asiakkaan teettämien piirustusten mukaiseksi.
Aika monelle mutkalle lasia saa taivuttaakin, sillä tekeillä on sana Energia-asema kaunokirjoitettuna.
Ennen lasinpuhallusvaihetta peltiseppä Jouko Jussila on leikannut alumiinista samaisen sanan. Samoin hän on leikannut teräspellistä mainostekstin sivuihin tarvittavat palat.
Nämä kootaan kehikoksi, joka saa sisäänsä taivutettua, neonkaasua sisältävää lasiputkea - kunhan sitä on ensin koepoltettu vuorokausi. Koepoltossa neonputken elohopea höyryyntyy, ja putken valo tasoittuu.
"Mahdolliset viat ilmenevät koepolttovaiheessa. Esimerkiksi mitään reikiä ei saa jäädä putkeen", Oulun Neonin toinen omistaja Jussi Riihinen huomauttaa.
Ennen kuin valomainosteksti on valmis tilaajan toivomaan paikkaan asennettavaksi, saa se kannekseen akryylilevyä.
Totta puhuen välissä on myös monta muuta työvaihetta. "Muun muassa kokoamista ja sähköistämistä", kertoo Oulun Neonin osakas, tuotejohtaja Kari Luoma.
Neonia
kysytään
Piirustusten päätyminen asennusvalmiiksi neonmainokseksi on kestänyt pari päivää. Samanaikaisesti aherretaan muutaman muun tilauksen kimpussa.
Holstinmäen teollisuusalueella Haukiputaan Kellossa toistakymmentä vuotta toimineessa yrityksessä luotetaan, että neonmainosten päivät eivät ole vielä pitkään aikaan luetut - eivät, vaikka alalla on jonkun vuoden kohkattu led-tekniikan tulosta.
"Nykyiselläänkin tilauksista suurin osa on neontöitä", Tapani Riihinen kertoo.
"Vanhimmat neonvalomainoksemme ovat kestäneet ilman korjausta tuollaiset 40 vuotta", Jussi Riihinen heittää. Neonputken keskimääräiseksi iäksi on arvioitu 15 000 tuntia.
Sormenjäljet
näkyviin
Neonputkimainosten ohella yritys tekee loisteputkilla valaistuja kotelovalomainoksia sekä elohopeahöyrylampuilla valaistuja valokuutioita. Kuutiot se kehitti 1970-luvun alussa ensimmäisenä Suomessa.
Itse yritys täyttää kesällä 41 vuotta. Liisa Ja Lasse Riihisen Oulun Pikisaareen perustama yritys siirtyi Haukiputaalle runsaat 20 vuotta sitten.
Parhaimmillaan yritys on työllistänyt väkeä "jalkapallojoukkueellisen" eli tusinan verran. Nykyään se tuo leivän kuudelle kokopäiväiselle ja yhdelle osa-aikaiselle. Valomainosalalla jos missä näkyy elinkeinoelämän kulloinenkin tola. Kylteillä on kysyntää, kun syntyy uusia yrityksiä, tehdään yrityskauppoja tai yrityksen johto vaihtuu.
"Esimerkiksi Kesko näyttää uudistavan mainoksiaan viiden vuoden sykleissä. Sormenjälki pitää saada näkyviin, kun tulee uusi pääjohtaja", tuotejohtaja Kari Luoma tuumaa.
Oulun Neon on vuosien varrella valmistanut mainoksia Keskon ohella muun muassa S-ryhmälle, pankeille, huonekaluliikkeille, Cumulukselle, Nokialle, Oulun teknologiakylälle sekä lukuisalle joukolle pienempiä yrityksiä.
Oulun Tuiran maamerkki Merijalin Leijona on sekin yrityksen aikaansaannoksia. Jos ja kun Leaf päättää mainoksen poistattaa, päätyy se todennäköisesti kaatopaikalle.
Vanhojen, aikaansa kuvastavien mainosten hävittäminen tuntuu pahalta, Luoma ja Riihiset myöntävät.
Esimerkiksi Rovaniemellä säilyi Klubi piristää -savukemainos suhteellisen hyväkuntoisena aina 1970-luvulle asti.
"Tupakkalain kiristyttyä se kuitenkin piti vetää matalaksi. Sodankin se kesti, muttei enää lakimuutosta eikä rälläkkää", Jussi Riihinen harmittelee.