Koskaan ei ole myöhäistä oppia uutta. Näin kävi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilälle, joka tutustui kuntavaalikampanjan loppumetreillä naisäänestäjien hyvin tuntemaan valokynään.
Hipaisu mustiin silmänaluksiin ja taas näyttää freesiltä. Valokynä tuotti todennäköisesti työvoiton, kun kaikkensa kampanjalle antanut puheenjohtaja ei enää näyttänyt zombielta.
Valokynän ja sen alle sipaistavan silmänympärysvoiteen soisi tulevan tutuksi myös monille muille miehille. Ryppyinen siristys voisi siletä niin, että alta näkyisi rehti katse hieman kirkkaammin.
Sipilä tunnusti suorassa televisiolähetyksessä, ettei ollut koskaan aiemmin kuullutkaan moisesta ihmeestä kuin valokynä. Hän ei ole yksin.
Kollegan kanssa yritimme keskustan vaaliristeilyllä pari vuotta sitten saada silloista hallintoministeri Tapani Tölliä viemään tuliaisiksi kotiin muodikkaanväristä kynsilakkaa. Turhaan.
Naisten ulkonäkö kelpaa yhä uutiseksi. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle irvailtiin pitkään kiharoista ja saumasukista.
Ex-ministeri Tanja Karpelan mallikuvat alusvaatteissa nostettiin toistuvasti iltapäivälehtien etusivuille vielä vuosia missiaikojen jälkeen.
Kaukaa otettu, epätarkka kuva ex-pääministeri Mari Kiviniemestä rantalomatunnelmissa kelpasi myös tirkistelyn kohteeksi.
Presidentinpuoliso Jenni Haukion kuulakkuudesta, vaatevalinnoista ja kampauksesta on otettu kaikki ilo irti, vaikka rouva itse ei ole kommentoinut valintojaan sanallakaan.
Naisministeri pääsee helposti otsikoihin, jos kohdalle on sattunut niin sanottu bad hair day eli huono hiuspäivä.
Toivottavasti Juha Sipilää valokynineen kohdellaan reilummin. Toki Sipilän hiustenleikkuu ennen keskustan puoluekokousta tuli noteerattua myös Kalevan nettiuutisessa.
Pääministeri Jyrki Kataisen poikamaista ulkomuotoa puolestaan ihasteltiin italialaislehdessä. Niin siitä päästiin puhumaan myös kotimaassa.
Ulkonäköasiat korostuvat politiikassa, haluttiin sitä tai ei.
Asuvalinnat ovat miehille yleensä helppoja. Siisti puku, puhdas paita, ajan henkeen sopiva solmio ja kiillotetut kengät riittävät pitkälle.
Onpa joissakin jopa hieman dandyn aineksia, sen verran viimeisteltyjä kokonaisuuksia tulee vastaan. Kulahtanut, kiiltävä, vuodesta toiseen päällä roikkuva puku herättää lähinnä kielteistä värinää.
Naispoliitikot kautta linjan näyttävät tällä hetkellä suosivan jakkupuvun lisäksi perinteistä liivihametta, jonka alla on paitapusero. Siistiä.
Miespoliitikoiden hiustenvärjäykset ovat arkea. Takavuosikymmeniin verrattuna asiassa on edetty, sillä nykyään tulokset eivät enää näytä epäonnistuneilta kotikokeiluilta.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin hyväksi havaittu vesikampaus taakse vaikuttaa suorastaan hellyttävältä samoin kuin RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin lyhyeksi, mutta muodikkaaksi kynitty pää.
Poliitikko pääsee myös palstoille, jos on onnistunut laihduttamaan ja kertoo avoimesti uusista elämäntapa- ja ruokailuvalinnoistaan.
Siinä suhteessa perussuomalaisten Juha Väätäinen rikkoi normia, kun meni avoimesti arvostelemaan Soinin liikakiloja.
Verhotusta arvostelusta huolimatta poliitikkojen painoa on pidetty yksityisasiana, vaikka se näkyisikin päälle. Nyt siinäkin asiassa on menty iholle.
Julkisen tuomion sai ansaitusti perussuomalaisista esitetty mörkögalleria. Arkisessa tilanteessa otettu valokuva voi kenen tahansa kohdalla olla vähemmän mairitteleva kuin tyylikonsultin jäljiltä.
Kasvoilla on joka tapauksessa merkitystä äänestäjille. Tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että miellyttävät kasvot helpottavat äänestyspäätöstä. Evoluution alkuluolasta kumpuaa taipumus äänestää henkilöä, joka näyttää tutulta ja muistuttaa omaa kasvokuvaa.
Ulkonäkö menettää merkityksensä vasta sitten kun ehdokkaan tuntee tarkemmin. Ensivaikutelma kuitenkin ratkaisee.