Va­lo­ku­via sop­pa­tyk­kien ääreltä

Runsaat 300 valokuvaa kertoo, millaisesta toiminnasta Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirien aktiiviaika koostui Oulussa. Piirien perinnekilta on julkaissut Maija-Liisa Bäckströmin kirjan Oulun suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirien kuvia vuosilta 1918-1944.

Soppatykkien väkeä. Suojeluskuntalaisten muonitus harjoituksissa oli eräs lottien perustehtäviä. Kenttäkeittiön äärellä puuhailevista henkilöistä kirjan kuvatekstissä ei tiedetä kertoa mitään muuta, kuin jotain suojeluskuntalaista siteeraten: "Tässä on pari muhevaa lottaa".
Soppatykkien väkeä. Suojeluskuntalaisten muonitus harjoituksissa oli eräs lottien perustehtäviä. Kenttäkeittiön äärellä puuhailevista henkilöistä kirjan kuvatekstissä ei tiedetä kertoa mitään muuta, kuin jotain suojeluskuntalaista siteeraten: "Tässä on pari muhevaa lottaa".

Runsaat 300 valokuvaa kertoo, millaisesta toiminnasta Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirien aktiiviaika koostui Oulussa. Piirien perinnekilta on julkaissut Maija-Liisa Bäckströmin kirjan Oulun suojeluskunta- ja Lotta Svärd
-piirien kuvia vuosilta 1918-1944
.

Kuvateos näyttävä ja kattaa piirien koko historian ajan. Mukaan valitut valokuvat on ryhmitelty aihepiireittäin. Kuvatekstit ovat nasevan lyhyitä.

Ensimmäinen kuva esittää etelän taisteluihin Oulun asemalla 23.2.1918 lähdössä olevia vapaaehtoisia. Vapaussotaan liittyy 17 kuvaa. Niihin kuuluu useita otoksia saksalaisten joukkojen paraatista Oulun torilla keväällä 1918 sekä pari kuvaa ruotsalaisten vapaaehtoisten tulomarssilta Siltojen yli kaupunkiin.

Historiallisina dokumenttikuvina niillä on toki kiistaton arvonsa. Mutta osa kuvista on teknisesti heikkoja. Nykyaikaista kuvankäsittelytekniikalla kuvien sävyjä ja laatutasoa olisi painovaiheessa ollut mahdollisuus parantaa huomattavasti.



Miesten tukeminen


Puolet kirjasta on lottien toiminnan kuvausta. Siinä tulee esille myös lottatyön perimmäinen tarkoitus: maanpuolustustehtävissä toimivien tai niihin valmistautuvien Suomen miesten tukeminen.

Naisia ei vielä tuolloin haluttu mihinkään aseelliseen toimintaan mukaan. Huoltotehtävissä, ilmavalvonnassa ja viestiyhteyksien hoitamisessa lotat tekivät sodankin aikana todellista maanpuolustustyötä. Siihen valmistauduttiin rauhan vuosina monipuolisella kurssi- ja koulutustoiminnalla.

Suojeluskuntajärjestöllä oli puolustusvoimien rinnalla omat selkeät maanpuolustustehtävänsä. Viime sodissa rintamalla taistelleista sotilaista huomattava osa oli saanut lisäoppia suojeluskuntajärjestössä. Suojeluskunnat toimivat puolustusvoimien aluejärjestönä, joten kaikki asevelvolliset olivat sen kanssa tekemisissä vaikka eivät vapaaehtoistoimintaan osallistuneetkaan.



Lyhyt potkupallopeli


Hengen kohottaminen ja maanpuolustustahdon kasvattaminen olivat keskeisiä pyrkimyksiä myös lottien ja suojeluskuntalaisten järjestämissä juhlissa ja paraateissa samoin kuin kuorojen ja soittokuntien toiminnassa.

Säästyneen kuva-aineiston määrän perusteella hengennostatus näyttää olleen laajaa ja ulottuneen myös pienille maaseutupaikkakunnille. Aivan samaa voi todeta myös urheiluharrastuksista.

Välirauhan aikana lokakuussa 1940 Oulun lottien johto esitti "isoille sotaherroille" sanomalehdessä haasteen "suureen välienselvittelyyn". Lehtileike on kopioitu kirjaan.

Lotat haastavat Oulussa oleskelevat isot sotaherrat, majurit ja siitä ylöspäin kenraalimajuri Siilasvuon johdolla lyhyeen potkupallo-otteluun. Lottien mukaan haastetuilla olisi nyt "tilaisuus näyttää, voitteko suurista taidoistanne huolimatta voittaa naisellista älyä, nokkeluutta ja viehättäväisyyttä".

Huumorin takaa käy ilmi, että kyse oli ihan vakavasta hyväntekeväisyystempauksesta, varojen keräämisestä talvisodan sotainvalidien hyväksi. Arvattavasti tuo 11-miehisin joukkuein tapahtunut välienselvittely tuotti toivotunlaisen tuloksen, ilmeet ainakin olivat iloisia.

Maija-Liisa Bäckström: Oulun suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirien kuvia vuosilta 1918-1944. Oulun Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-piirin perinnekilta ry 2005.

Ilmoita asiavirheestä