Suomalaiset kuvaavat enemmän kuin koskaan ennen. Digikuvaaminen on nopeaa, helppoa ja edullista. Yhä useampi on myös siirtänyt valokuvakansionsa kirjahyllystä nettiin: kuvia katsellaan useimmiten sähköisinä Facebookin, Picasan, Flickrin tai muiden maksuttomien jakeluohjelmien kautta.
Useimmissa jakeluohjelmissa kuvansa saa salatun linkin tai salasanan taakse, jolloin ne eivät ole näkösällä koko maailmalle. Linkki on helppo jakaa myös kaukana asuville ystäville ja sukulaisille, ja kuvien kommentointikin hoituu sähköisesti.
Yleinen harhaluulo on, että netissä kuvat ovat myös "tallessa". Jakeluohjelma ei ole arkistointiohjelma: nettikuvasta ei enää voi teettää paperikuvaa, jollei nimenomaan ole ladannut nettiin täysikokoista kuvaa. Netissä kuvat ovat myös alttiina monenlaisille väärinkäytöksille - etenkin, jos on ladannut nettiin täysikokoisen kuvan. Kukaan ei myöskään takaa kuvien säilymistä ohjelman palvelimella. Ohjelman käyttöehtoihin kannattaa tutustua huolella.
Kuvan luvaton käyttö rikkoo aina laissa määritettyjä tekijänoikeuksia - siinäkin tapauksessa, että kyseessä olisi vain kaverin ottaman kuvan liittäminen omille kotisivuille.
Digikuva on sähköisesti koodattua tietoa, eikä sen tallentamiseen ole olemassa varmuudella säilyvää arkistointitapaa. Varmin tapa säilöä kuvatiedostot on valita tallennukseen laadukas CD-levy ja kopioida kuvat useaan eri paikkaan. Ulkoisten kovalevyjenkin kestoiän on arvioitu rajoittuvan vain muutamaan vuoteen.
Markkinoilla on myös maksullisia varmuuskopiointiohjelmia. Käytännössä yksityisille tarjottavat varmuuskopiointipalvelut ovat kuitenkin vielä lapsenkengissään.
"Ainoa, mikä säilyy varmasti tulevillekin sukupolville, on edelleenkin oikea valokuva", täsmentää valokuvaaja Anja Ruotsi Oulun Kuvasta.
Ruotsi tietää mistä puhuu. Valokuvaamoalan ammattilaisten eteen on jo alkanut tulla tilanteita, joissa perheen useiden vuosien kaikki valokuvat ovat kadonneet tietokoneen muistista tuhkana tuuleen.
"Tiedostot eivät säily ikuisesti. Tekniikka kehittyy niin hurjaa vauhtia, että tällä hetkellä ei voida ennustaa, miten käy tämänhetkisten tallennusvälineiden kymmenen, saati viidenkymmenen vuoden päästä", Anja Ruotsi pohtii.
Ruotsi haluaa myös täsmentää, että oikea valokuva tarkoittaa tässä tapauksessa valokuvausliikkeessä teetettyä kuvaa.
"Oikean valokuvan tekoprosessi on digiaikanakin edelleen sama kuin ennen: paperi valotetaan ja se kulkee kemian läpi. Kotitulostimet ovat lisääntyneet ja niissä käytettyä paperia kutsutaan kyllä valokuvapaperiksi, mutta niissä väri jää paperin pintaan. Tulostetun kuvan säilyvyys ei ole kuin muutamia vuosia. Oikea valokuva kestää vesihanan alla viruttamisenkin", Ruotsi täsmentää eroa.
Ruotsin mukaan paperikuvia teetetään edelleen, vaikka kuvat ovatkin siirtyneet nettiin.
"Onhan teettäminen nykyään paljon kätevämpääkin: tiedostot voi halutessaan lähettää kotikoneelta teetettäviksi mihin vuorokauden aikaan tahansa."
Digikuvaus on synnyttänyt myös netissä toimivia valokuvaamoja, jotka lähettävät kuvatilauksen suoraan postilaatikkoon - jopa seuraavaksi päiväksi, kuten Torniosta käsin toimiva Fotonetti.
