Eduskunnasta
Vauhdikas työllisyyskehitys tuntuu nyt koko maassa. Pohjois-Pohjanmaalla se on koko maan keskiarvoa parempaa. Työttömien työnhakijoiden määrä on maakunnassamme vähentynyt liki 20 prosentilla viime vuodesta.
Pohjoispohjalaiset yrittäjät luottavat tulevaan. Hieman yli puolet alueen pienistä ja keskisuurista yrityksistä uskoo näkymien pysyvän edelleen nykyisellä hyvällä tasolla lähimmän vuoden aikana. Lisäksi huomattava osa uskoo niiden edelleen paranevan.
Myös maataloudessa on paikoin myönteisiä merkkejä. Alueen maatalouden investoinnit ovat kasvussa. Erityisesti jo aiemmin toimintaansa laajentaneet tilat ovat osoittaneet halua tehdä lisäinvestointeja.
Silti moni on vielä vailla työtä, koulusta tai toivoa valoisammasta tulevaisuudesta. Hallitus tekee kaikkensa niiden ihmisten hyväksi, jotta jokainen kokisi olonsa tärkeäksi ja kuuluvansa yhteiskuntaamme.
Uskon siihen, että politiikassa syntyy tuloksia, kun tavoitteet asetetaan riittävän kunnianhimoiseksi ja niiden saavuttamista seurataan oikeasti. Edelliselle hallitukselle työllisyystavoite oli numero numeroiden joukossa. Lopputulemana työllisyysaste laski ja kymmenet tuhannet suomalaiset menettivät työnsä.
Tämä hallitus asetti erittäin kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen. Otimme tavoitteen vakavasti. Hallitus ja media ovat seuranneet sen toteutumista jatkuvasti, kuten pitääkin. Tuloksena on, että tavoite saavutetaan. Politiikassa on alettava tarkastella enemmän, mitä luvatusta saatiin aikaiseksi ja mitä ottaa opiksi.
Esimerkiksi eduskunta käsitteli juuri hallituksen vuosikertomusta 2017. Asiakirja ei tapaa synnyttää intohimoja.
Kertomus osoittaa, että Suomi otti lisävelkaa noin puolet siitä, mitä valtion budjettia hyväksyessä arvioitiin joulun alla 2016. Tämä on hyvä uutinen ennen muuta tuleville sukupolville eli lapsille ja nuorille. Lisävelkaa arvioitiin otettavan kuusi miljardia euroa, kun jouduttiinkin ottamaan kolme miljardia euroa. Tämä johtuu pääosin talouskasvusta ja hyvästä työllisyyskehityksestä.
EU:n rahoituskehysesitys oli myös viime viikolla esillä. Suomelle maatalous- ja aluepolitiikka ovat perinteisesti olleet keskeisessä asemassa budjettineuvotteluissa. Niin nytkin.
Suomelle on tärkeää, että pohjoisen harvaan asutuksen kriteeri huomioidaan tulevalla kaudella.
Komissio on selkeästi valmis panostamaan ruuantuotantoon kaikkialla unionissa. Myös täällä pohjoisessa. Tämä on tärkeä viesti suomalaisille viljelijöille. Suomen saama osuus maatalous- ja koheesiorahoissa riippuu, miten onnistumme saamaan tavoitteemme läpi asetusneuvotteluissa.
Meidän on erittäin vaikea hyväksyä esitystä maatalousbudjetin leikkauksesta. Teemme lujasti työtä, jotta saavuttaisimme parhaan mahdollisen lopputuloksen meidän kestävän ja puhtaan ruoantuotannon sekä maaseudun kannalta.
Kirjoittaja on pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Kempeleestä.