Korvaan annettavalla valohoidolla masennusta parantava oululaiskeksintö herättää hämmästystä, mutta myös epäilyä. Tutkijat suhtautuvat ideaan toistaiseksi varauksellisesti.
"Mielenkiintoiselta kuulostaa, mutta haluan nähdä tutkimustulokset julkaistuina, ennen kuin tästä osaa sanoa mitään", sanoo kaamosmasennusta tutkinut Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Tähänastinen tieto osoittaa Partosen mukaan sen, että avoimen silmän kautta tulevalla valolla on hyvä teho kaamosmasennuksen hoidossa.
"Kaamosmasennustutkimuksen alussa, parikymmentä vuotta sitten, kokeiltiin antaa valoa myös iholle, mutta sillä ei ollut tehoa kaamosmasennuksen tai muunkaan masennuksen hoidossa", Partonen kertoo.
"Ainahan hoidossa on mahdollisuus plasebo-vaikutukseen", Partonen muistuttaa ja mainitsee odottavansa kiinnostuneena meneillään olevan kaksoissokkokokeen tuloksia.
"Kyllä tässä itua voi olla", tuumii Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Seppo Saarela. Alemmilla selkärankaisilla on Saarelan mukaan niin ohuet kallonluut, että esimerkiksi liskot saavat valoa suoraan käpyrauhaseen kallon läpi.
Käpyrauhanen erittää muun muassa melatoniinia, jota kutsutaan myös pimeähormoniksi.
Nisäkkäiden kallon Saarela arvioi niin paksuluiseksi, että valo ei ainakaan suoraan kallon läpi vaikuta.
"Korvakäytävästä valo ehkä vaikuttaa", Saarela pohtii.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!