Kirkasvalolamput tekevät eteläisessä Suomessa vilkkaammin kauppansa kuin Lapissa. "Oikeastaan vasta Oulun korkeudella kirkasvalolampuilla on enemmän kysyntää", kertoo kirkasvalolaitteita valmistavan Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi.
Syytä ilmiöön ei ole tarkemmin pohdittu, mutta Jokiniemi uskoo Etelä-Suomen tiheämmän väkiluvun vaikuttavan asiaan. "Varmasti osuutensa on myös sillä, että Lapissa ihmiset ovat tottuneet pimeään kaamosaikaan ja siihen, että silloin vuorokausirytmi hieman verkastuu", helsinkiläinen toimitusjohtaja sanoo.
Kirkasvalolamppujen suurin ostajakunta ovat keski-ikäiset naiset. "Naiset ylipäätään ostavat lamppuja enemmän kuin miehet. Lisäksi keski-ikäisillä ihmisillä on yleensä enemmän aikaa ja varallisuutta", Jokiniemi arvioi.
Oulun Stockmannin tiimiesimies Kari Jokelainen puolestaan ei ole huomannut suurta eroa ostajakunnassa. "Vilkkaasti lamppuja on ostettu. Palautteesta päätellen ihmiset ovat kokeneet lamppujen todella auttavan."
PsykiatrianerikoislääkäriSami Leppämäki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kuvaa valohoitoa tahdistimeksi, joka palauttaa pimeänä vuodenaikana jätättävän sisäisen kellon oikeaan rytmiin.
"Valohoito on hyvin tehokas biologinen hoitomuoto, joka vaikuttaa keskushermoston välittäjäaineisiin. Se ei missään nimessä ole mikään lumekeino."
Leppämäen valon ja liikunnan vaikutusta mielialaan tarkasteleva väitöskirja tarkastettiin tänä syksynä Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös valohoidon merkitystä.
Tutkimuksen mukaan jopa viidennes suomalaisista potee talviväsymystä, jonka päällimmäisiä oireita ovat lisääntynyt väsymys ja makeannälkä. Kirkasvalohoidolla on suotuisia vaikutuksia talviväsymyksen hoidossa.
Illalla ihmisen elimistö erittää melatoniinia eli niin sanottua unihormonia. Joillakin ihmisillä melatoniinin eritys häiriintyy pimeänä kaamosaikana, jolloin ihmisen sisäinen kello alkaa jätättää ja herääminen myöhästyy.
"Valo rytmittää ihmisen vuorokausisyklin kertomalla elimistölle, milloin on päivä ja tähän valohoidon merkitys perustuu."
Kansanterveyslaitoksen akatemiatutkijan Timo Partosen mukaan jopa 40 Suomen aikuisväestöstä oireilee kaamosaikaan. Vakavammasta kaamosmasennuksesta kärsii prosentti väestöstä. "80 prosenttia näistä ihmisistä saa tutkimuksen mukaan avun valohoidosta", Partonen kertoo.
Tästä huolimatta valohoito ei ole ainakaan vielä arkipäivää terveydenhuollossa. Terveyskeskuksissa hoitolaitteita ei juuri ole. Kela ei myöskään korvaa lääkinnällisiä laitteita.
Kaikille kirkasvalohoito ei sovellu. Esimerkiksi silmäsairaudet ja tietyt psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa silmä- ja iho-oireita. Kirkasvalohoito voi myös aktivoida liikaa ihmistä, joka ei kärsi kaamosväsymyksestä.