Oulu Poikkeuksellisen lämmin syksy on ollut myös poikkeuksellisen pimeä syksy. Koska pakkaset puuttuvat, antaa myös valkea talvi odottaa itseään. Moni suomalainen kamppaileekin parhaillaan kaamosmasennuksen lievempiä tai vakavampia oireita vastaan.
Akatemiatutkija Timo Partosen mukaan suomalaisista jopa neljännes kärsii kaamosmasennusta lievemmästä oireilusta. Vaikka siihen ei liity masennusta, olon tekee raskaaksi väsymys, ruokahalun lisääntyminen ja painonnousu.
Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii reilu prosentti aikuisista. Masennuksen ja ärtyneisyyden lisäksi heillä on vuoden aikana muitakin oireita, kuten ruokahalun kasvu, makeanhimo iltapäivällä ja illalla sekä väsymys, jota pitkätkään yöunet eivät helpota.
Koska liikkuminen vähenee, nousee kaamosmasennuksen myötä paino.
"Sekä kaamosmasennukselle että -oireilulle alttiimpia ovat naiset. 15-60-vuotiaista kaamosmasennuksesta kärsivistä kolme neljästä on naisia. Kun katsotaan ikäluokkaa 60 vuodesta eteenpäin, on miehiä ja naisia saman verran, miehiä jopa enemmän", kuvailee Kansanterveyslaitoksella työskentelevä Partonen.
Paljon valoa
oikeaan aikaan
Kaamosmasennusta podetaan yhtä lailla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Sen sijaan lievempää oireilua on enemmän pohjoisessa ja myös oireet voivat olla vaikeampia.
Kaamosoireiden kanssa voi pärjätä kotikonstein. Hyvä apu on säännöllinen liikunta, joka tarkoittaa puolesta tunnista tuntiin kestävää liikuntaa kolme tai neljä kertaa viikossa. Toinen apu on valo.
"Koska luonnonvalo on vähäistä, tehokas ja ensisijainen apu on kirkasvalohoito. Se myös auttaa kahdeksaa kymmenestä masennuksesta oireilevaa. Mitä enemmän valoa saa, sen parempi. Ja jos pystyy yhdistämään liikunnan ja valon, vieläkin parempi", Partonen opastaa.
Valo kannattaa myös ajoittaa oikein. Tehokkainta valohoito on aamupäivän aikana, kun taas illalla voi rentoutua kynttilän valossa.
"Idea on se, että korostetaan valoisan ja pimeän vaihtelua. Näin tehdään selvä ero päivän ja yön välillä."
Luonnonmukainen
rytmi kadonnut
Kuntoliikunta auttaa masennukseen, sillä se pitää mielen korkealla ja estää oireita. Toisaalta liikunnan ja harrastusten avulla pimeän ajan voi hyödyntää, sillä se voi sysätä liikkeelle uuden ja terveellisen elämäntavan.
Kaamosmasennus ei ole yksistään nykyajan murhe, vaan jo 1700-luvulta on voitu tunnistaa yksittäisiä potilastapauksia. Sen sijaan lievempi kaamosoireilu on enemmänkin tämän päivän tuote.
"Tämän päivän ihminen on kadottanut luonnon valoisan ajan mukaan toimimisen ja elämisen. Hän on irtaantunut luonnosta, ja se on voinut lisätä juuri lievää oireilua", Partonen perustelee.