Kiiltomatokoiraan kannattaa suunnata kirkkainta valoa kohti. Tämä selvisi Juhani Hopkinsin väitöstyössä, jossa perehdyttiin naaraiden seksuaalisten signaalien kustannuksiin.
Oulun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan kiiltomadolla koiraat suosivat kirkkaimpia naaraita, sillä ne ovat suurimpia ja tuottavat eniten munia.
Pienemmät naaraat voivat silti pärjätä kilpailussa siirtymällä suosiolla kauemmas kirkkaammista kilpailijoistaan, jolloin koiraat eivät voi tehdä tarkkaa vertailua naaraiden kirkkaudesta tai laadusta.
Hopkins osoitti, että naaraan valon havaittu vahvuus verrattuna ympärillä oleviin valoihin oli kiiltomatokoiraille tärkeämpää kuin valon todellinen vahvuus.
Kiiltomadolla naaraat ovat siivettömiä ja tuottavat koosta riippuen 20–200 munaa elämänsä aikana. Koiraat puolestaan muistuttavat normaaleja kovakuoriaisia ja lentävät etsien naaraita. Naaraan valon tarkoitus on houkutella lentäviä koiraita.
Kumpikaan ei voi syödä aikuisena, vaan joutuu tuottamaan munat tai lentämään toukkavaiheessa keräämänsä ravinnon turvin.
Hopkins sai selville, että vaikka valon tuottaminen kuluttaa naaraan energiavarastoja, se on silti edullisempaa kuin olla loistamatta.
Tämä johtuu siitä, että loistamalla naaras tekee itsensä huomattavasti helpommaksi löytää ja siten se pääsee parittelemaan aiemmin eikä sen tarvitse säästää energiaa hengissä pysymiseen.
Juhani Hopkinsin väitöskirja Naaraiden seksuaalisten signaalien kustannukset ja seuraukset tarkastetaan Oulun yliopistossa 9.11.