Oulu Oulu ei ole mikään kulttuurin menestystarina tai sitten menestystarinoiden sankarit eivät tunne kulttuuria, eivät ainakaan oululaista.
Kahvitauko jakoi Euroopan kulttuurisäätiön järjestämän seminaarin torstaina yhtä jyrkästi kahtia kuin entinen Kirkkokatu jakautui Markan ja Hilikun puoliin. Tauon aikana katosivat kiireisimmät Nokian miehet alta pois, etteivät olisi joutuneet tilanteeseen, jossa jokaisen alustuksen otsikossa vaani kulttuuri-sana.
Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff sanoi suoraan, miksi:
"Maailmalta palaavat vaativat parempaa kuin meidän kulttuurimme on."
Mitä se parempi sitten mahtaisikaan olikaan:
"Sinä aikana kun tekniikka on kehittynyt, taiteesta on tullut vaikeatajuista, mutta aiemmin sävellykset hivelivät korvia ja aiemmin maalatuista maalauksista maksetaan suuria summia."
"Meiltä Oulusta puuttuu valovoimaisia taiteen osaajia!" teollisuusneuvos tiesi.
Missä kulttuurin työpaikat
"Kulttuurin alalla Oulu ei vielä ole eurooppalainen menestystarina. Ilman rohkeutta ja näkemystä siitä ei sellaista tulekaan." Kulttuurin tekijät ja vaikuttajat eivät saa jäädä tyhjiöön seurustelemaan keskenään, varoitteli Helsingin kaapelitehtaan toimitusjohtaja Pekka Timonen. Entisenä oululaisena hän otti kantaa niin Reinilän taloon liittyneeseen kiistaan, SOK:n funkisvaraston tulevaisuuteen kuin Rotuaarin nykyisyyteenkin mainostaessaan kulttuuria kaupunkien menestystekijänä.
Reinilä sai hänet toteamaan, ettei kulttuuriperinnön voimaa voi väheksyä, SOK:n upea funkisvarasto synnytti ajatuksen, että Oulussakin on tarve vapaan kulttuurin ja pienimuotoisen kulttuuriyrittämisen talolle. Rotuaari ehti Timosen mukaan jo lähes maailmankuuluksi ennen kuin sen kehittäminen pysähtyi.
"Kulttuuri ja talous eivät ole vastakohtia vaan ne kietoutuvat tosiinsa. Kulttuuriteollisuus on maailman nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja", Timonen muistutti. Teollisuusmaissa yli 5% työvoimasta työskentelee kulttuuriteollisuuden piirissä, Suomessa 4%, mutta Pohjois-Pohjanmaalla luku on vain 2,6% eli tämä on kulttuurin kehitysaluetta. "Missä ovat kulttuurin työpaikat? Missä näiden osaajien tarjoamat elämykset?" hän tiukkasi.
Matkassa korkea työmoraali
Medipoliksen johtajuudesta Helsinki Science and Business Parkin toimitusjohtajaksi siirtynyt Saara Lampelo tunsi ilmiselvää haikeaa koti-ikävää yltyessään hellästi ylistämään oululaisten kulttuuria samalla kun vertasi sitä muihin Suomen alueisiin.
Oululainen kulttuuri on Lampelon mielestä eniten oikeaa suomalaista kulttuuria ja siihen liittyy korkea työmoraali.
Myönteiselle puheenvuorolleen taustatukea Lampelo sai puheenvuoroista, joissa kolmesta eri näkökulmasta määriteltiin oululaisuutta. Aluejohtaja Seppo Kangas, tullista tullut, koki Oulun turvalliseksi paikaksi lasten elää ja kasvaa. Päätoimittaja Risto Uimonen, paluumuuttaja, näki oman Oulunsa vahvana suomalaisena mediakaupunkina. Opiskelija Merileena Kairivaara katseli Oulua yliopiston suunnalta ja tunnusti, että hänet Ouluun toi yliopiston monialaisuus, ei itse kaupunki.
Sponsorointi
kattaa 2%
Sampo, joka sponsoroi kansallisoopperaa, ja Aktia, jonka kohteena oli Svenska Teaternin Hype, olivat esimerkkejä, joita järjestäjän, Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osaston valtuuskunnan puheenjohtaja JoukoK.Leskinen käytti puhuessaan suomalaisyritysten kulttuurisponsoroinnista.
"Sponsoroinnilla ei voida kulttuuritoimintaa pitää yllä!" kuului Leskisen viesti. Kulttuurin yritysrahoituksen eli sponsoroinnin osuus kulttuurin kokonaisrahoituksesta on vain 2%.