Myrsky: Puita kaatui ih­mis­ten päälle Oulussa

JUURI NYT: Raju uk­kos­kuu­ro pyyh­käi­si Oulun yli – kes­kus­tas­sa kadut tul­vi­vat ja puut kat­kei­li­vat, katso kuvat

Valo tulee apuun tiu­kois­sa ti­lan­teis­sa

Oulussa toimii niin sanottu Valo-79 erikoisryhmä, joka tulee poliisin avuksi silloin, kun tilanne menee vaaralliseksi ja hälyttävän isoksi. Ryhmää käytettiin tiistain rahakuljetusryöstön selvittämisessä.

Oulussa toimii niin sanottu Valo-79 erikoisryhmä, joka tulee poliisin avuksi silloin, kun tilanne menee vaaralliseksi ja hälyttävän isoksi. Ryhmää käytettiin tiistain rahakuljetusryöstön selvittämisessä. Useita henkilöitä otettiin kiinni Äimärautiolla Kespron tukusta lähteneen rahakuljetuksen ryöstöstä epäiltyinä.

Kovia tapauksia varten perustetulla ryhmällä ei ole virallista nimeä, vaan lääninhallituksessa puhutaan valmiusosastosta. Nimitys Valo tulee sanasta valmiusosasto, ja -79 perustamisvuodesta 1979.

Osasto toimii Oulun lääninhallituksen alaisuudessa ja koostuu useista poliiseista, jotka saavat sitä varten erikoiskoulutusta. Ryhmän tehtävänä on selvittää suurempia ryöstötilanteita sekä piiritys- ja panttivankitilanteita.

Oulu ja Helsinki omassa luokassaan

Valmiusosasto on toimintaperiaatteeltaan samantapainen kuin Helsingin poliisin niin sanottu Karhu-ryhmä, jota on myös kutsuttu Karhukoplaksi. Oulun lääninhallituksen lääninpoliisijohtajan Sauli Kuhan mukaan valmiusryhmiä toimii useita koko maassa.

Ryhmillä on kuitenkin omat sisäiset luokituksensa, ja Oulun yksikkö sekä Helsingin Karhu-ryhmä ovat omassa luokassaan virallisessa hierarkiassa.

Kuha kertoo, että ryhmä voi toimia missä päin maata tahansa, missä tarvitaan erikoiskoulutettuja poliisivoimia. Käytännössä valmiusjoukot keskittyvät kuitenkin Oulun läänissä ja muualla Pohjois-Suomessa sattuneisiin rikoksiin ja piirityksiin.

"Esimerkiksi Smash-Asem tapahtumassa syyskuussa oli erikoiskoulutettuja poliiseja Oulusta ja Rovaniemeltä, ei pelkästään Helsingistä", Kuha sanoo.

Suurin osa ryhmään kuuluvista poliiseista on oululaisia, ja pääpaikka on Oulussa. Normaalisti ryhmän jäsenet työskentelevät tavallisessa poliisityössä. Käskyn käydessä he siirtyvät erikoistehtävänsä pariin.

Ryhmällä on vankka erityiskoulutus, ja sillä on käytössään erikoisaseistus sekä -varustus.

"Toiminnan ylläpito vaatii jatkuvaa koulutusta ja harjoittelua, jotta esimerkiksi piiritystilanteissa osataan toimia oikein. Se on tärkeää erityisesti pitkittyneissä vakavissa kriisitilanteissa", Kuha sanoo.

Ryhmästä ei tiedetä tarpeeksi

Valmiusosaston taitoja tarvitaan muutaman kerran vuodessa, kun niin sanottu vastapuoli on aseistettu ja liikekannalla. Vaikka ryhmä on ollut olemassa liki 30 vuotta, eikä kyse ole varsinaisesta salaisuudesta, poliisi on pitänyt asiasta tiedottamisessa matalaa profiilia.

Sauli Kuha sanoo, että rikollisuuden torjunnan kannalta on parempi, että esimerkiksi ryhmän kokoa ja tarkkoja tietoja ryhmän koulutuksesta ei kerrota.

Poliisissa esiintyy sellaistakin mielialaa, että liiallisella hiljaisuudella myös haitataan ryhmän hyödyntämistä.

Näiden mielipiteiden mukaan alueen poliisilaitoksilla ei tiedetä riittävästi ryhmän olemassaolosta. Paikallisten poliisien voimavarat eivät useinkaan riitä, ja ryhmää voitaisiin pyytää avuksi nykyistä useamminkin.

Ryhmää olisi voinut käyttää esimerkiksi helmikuussa Pyhäjärvellä tilanteessa, jossa päihtynyt mies piti kahta henkilöä panttivankinaan ja ajoi sitten paloautolla aiheuttaen vaaratilanteita.

Helsinkiläinen 1972 perustettu Karhu-ryhmä ei ole pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Se kertoo toiminnastaan poliisin internet-sivuilla, että poliisin yksiköt voivat pyytää Karhu-ryhmää suorittamaan vakavaa hengenvaaraa tai terveydenvaaraa sisältäviä tehtäviä tilanteessa, jossa tavanomaisten keinojen tuloksellisuus on epävarmaa.