Torstai toi Suomen teolli-suudesta kolme tyrmäävää ja yhden positiivisen talousuutisen. Talouskriisin päättyminen näyttää Euroopassa valitettavasti siirtyvän yhä eteenpäin.
Tällainen on aika Suomessa: kolme suuren ja pohjoissuomalaisittain tärkeän vientiteollisuusyrityksen osavuosikatsausta samana päivänä, kolme rökäletulosta. Mitkään torstain surkeista luvuista eivät toki tulleet yllätyksenä, sillä niin Stora Enson, Rautaruukin kuin Outokummunkin tulosten tiedettiin olevan rankasti miinuksella. Etenkin kaksi ensimmäistä näyttivät kuitenkin odotettuakin heikommat numerot.
Jo yleisen ilmapiirin kannalta oli merkittävää, että sentään yksi suuri suomalainen vientiyritys eli Kone julkisti odotuksia paremman tuloksen ja näytti jopa reilua voittoa. Myönteistä raskaiden pilvien alla oli myös se, että Rautaruukki kertoi investoivansa Raahen terästehtaan masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen 220 miljoonaa euroa. Tämä kertoo luottamuksesta siihen, että jossain vaiheessa edessä kuitenkin ovat paremmat ajat.
Koneen tulos oli erinomainen etenkin siksi, että hissit ovat toimiala, jota suhdannepyörteet tapaavat rankasti heiluttaa. Yhtiön voiton takana oli muun muassa tiukennettu kulukuri. Kone aikoo jatkaa samalla tiellä, niin myös Stora Enso, Rautaruukki ja Outokumpu.
Kovimmista saneerauksista kertoi metsäjätti Stora Enso: potkut annetaan maailmanlaajuisesti 2 000:lle keskiportaan päällikölle. Se on melkoinen lovi noin 30 000 hengen kokonaismäärään. Pääosa vähennyksistä uhkaa koskea Suomea.
Päätöksessä on paniikkiratkaisun makua. On yllättävää, jos Stora Ensossa on todella ollut tuon verran tarpeetonta väkeä. Yrityksen toimihenkilöiden edustajien mukaan tielle pannaan nyt sitä joukkoa, joka vastaa päivittäisestä johtamisesta ja työntekijöiden osaamisen kehittämisestä. Ei kuulosta lupaavalta.
Henkilöstöä koskevia huonoja uutisia lienee kuitenkin tulossa lisää. Tähän viittaavat toimitusjohtaja Jouko Karvisen arviot siitä, että kysynnän heiketessä on harkittava tuotannon pysyviä sulkemisia. Ne aloitetaan niistä laitoksista, joissa on korkeimmat kokonaiskustannukset.
Ikävä kyllä tulilinjalla lienevät silloin taas Suomenkin laitokset. Ainakin verrattuna yhtiön Ruotsissa oleviin 13 tehtaaseen suomalaisyksiköt lähtevät nyt heikon kruunun takia kannattavuusvertailussa kaukaa takamatkalta. Toivottavasti yhtiö kuitenkin katsoo ratkaisuissaan pitemmälle kuin tämän hetken ja lähiaikojen valuuttakursseihin.
Metallissa on selvästi kyse suhdanteen surkeudesta, metsäteollisuuden ahdingossa myös muusta. Pitkällä jaksolla alan näkymiä heikentää kaikkiaan monen paperilaadun ja sellun kysynnän vähittäinen hiipuminen. Niitä korvaamaan teollisuus ei ole kyennyt luomaan uusia innovaatioita. Tutkimuspanokset ovat olleet heikkoja, ja tulokset ovat olleet sen mukaisia.
Juuri nyt Suomen vientiteollisuus kaipaa kuitenkin yhtä yksinkertaista asiaa: kysynnän virkistymistä maailmalla. Erityisen pahalta näyttää siksi se, että Euroopan talous tarpoo syvällä, arvioiden mukaan vielä syvemmällä kuin Yhdysvaltain. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan EU:n talous putoaa tänä vuonna neljä prosenttia kun Yhdysvaltain lukema jäisi 2,8:aan. IMF sälyttää syytä Euroopan alamäen jyrkkyydestä poliittisille päättäjille. Nämä ovat reagoineet kehitykseen liian hitaasti ja liian pehmeästi.
Talouskriisin ydin näyttää siis siirtyvän Atlantin yli itään. Koko Euroopan ikäviä uutisia seuraa valitettavasti huonoja uutisia myös Suomessa.