Kun unettomuus tai unihäiriöt alkavat haitata elämää, kannattaa mennä lääkäriin. Oulun Diakonissalaitoksen uniklinikan neurologi Marja Repo-Outakoski tietää ihmisiä, jotka ovat kippuroineet unettomina jopa kymmenen vuotta ennen lääkäriin tuloa.
"Niin kauan ei missään tapauksessa pitäisi kärsiä. Hoito onnistuu paremmin, mitä aikaisemmin se aloitetaan. Pitkittyneen unettomuuden ratkominen on monimutkaisempaa", hän huomauttaa.
Nykyään unettomuudesta puhutaan paljon. Myös tilastot ja tutkimukset osoittavat, että suomalaiset nukkuvat huonosti. Arviolta kaksi kolmasosaa ihmisistä kärsii satunnaisesta unettomuudesta. Noin 4-10 prosentilla aikuisista se on pitkäaikainen oire.
Repo-Outakosken mukaan yksittäiset unettomat yöt kuuluvat normaaliin ihmiselämään. Kukaan ei nuku aina kuin tukki.
"Joskus valvominen voi olla tarpeenkin, eikä unetonta yötä ei sinällään kannata säikähtää. Aikuinen ihminen selviää, vaikka olisi yhden yön valvonutkin", hän korostaa.
Aivot ylikierroksilla
Unettomuudesta puhutaan silloin, kun ihminen kärsii toistuvasti liian vähäisestä unesta. Myös nukahtamisvaikeudet kuuluvat kuvaan. Repo-Outakoski sanoo, että unettomuuden taustalla voi olla monia syitä. Esimerkiksi kilpirauhassairaudet, eräät lääkkeet ja vaihdevuosien hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa elimistöön niin, että uni häiriintyy.
"Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, että ihmiset käyvät ylikierroksilla. Päässä pyörii niin paljon asioita, että mieli ei vain rauhoitu nukkumaan. Ylikierroksiin liittyy usein stressiä ja ahdistustakin."
Joillakin ihmisillä nukkumisesta itsestään tulee stressi. Ajatus mahdollisesta unettomasta yöstä ahdistaa niin paljon, että vähäisinkin uni kaikkoaa.
Yömyssy huono keino
Repo-Outakosken mukaan ei voi määrittää tyypillistä uniklinikan potilasta. Huonot unenlahjat piinaavat yhtä lailla miehiä ja naisia iästä riippumatta. Myös lapset saattavat olla huonounisia.
Uniklinikalla hoito aloitetaan potilaan haastattelulla. Ensin kartoitetaan niin sanottuun unihygiaan liittyvät tekijät. Nukahtamista helpottaa, jos makuuhuone on riittävän hämärä, viileä ja hiljainen.
"Kesällä kannattaa käyttää silmälappuja tai tummia pimennysverhoja, sillä valoisuus vaikuttaa käpyrauhasen kautta nukahtamisalttiuteen. Myös korvatulpista ja tuulettimista voi olla apua."
Hyvä sänky, kunnollinen tyyny ja kofeiinista kieltäytyminen edesauttavat nukahtamista. Perinteiseen yömyssyyn turvautumista lääkäri ei kuitenkaan suosittele.
"Päivittäiset alkoholiannokset eivät ole hyväksi, sillä pitemmällä aikavälillä niihinkin voi jäädä koukkuun. Ja jos juo itsensä humalaan, uni on pinnallista eikä se virkistä."
Repo-Outakosken mukaan rentoutuminen lisää nukahtamisalttiutta.
"Esimerkiksi lukeminen, ulkoilu, television katselu, saunominen ja seksi ovat sellaisia rentoutumiskeinoja, joista osa ihmisistä on saanut apua."
Masennuslääkkeistä apua
Jos kotikonstit ja elämäntapojen muutos eivät riitä korjaamaan tilannetta, unitutkimukset ovat mahdollisia. Esimerkiksi unipolygrafialla ja aktigrafialla voidaan tutkia unenaikaisia elintoimintoja.
Repo-Outakosken mukaan monet unettomat saavat lievitystä vaivoihinsa lääkkeistä. Nukahtamis- ja unilääkkeet ovat hyvä ensiapu, mutta jatkuvasti niitä ei voi käyttää.
"Nykyään unettomuuden hoidossa käytetään mielialalääkkeitä pieninä annoksina. Tällöin kyse ei ole masennuksen hoidosta, vaan lääkkeet lisäävät nukahtamisvalmiutta. Ne ovat siinä mielessä turvallisempia, ettei niistä tule riippuvaiseksi."
Repo-Outakosken mukaan on melko tavallista, että ihmiset suhtautuvat lääkkeisiin epäluuloisesti. Etenkin pakkausselosteiden sivuvaikutukset pelottavat.
"Sivuvaikutukset ovat todellisuudessa harvinaisia, sillä ne on mainittava pakkausselosteessa, jos yksi sadasta koehenkilöstä on saanut jotain oireita", hän huomauttaa.
Joskus unettomuus voi olla oire esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöstä tai masennuksesta. Tällöin hoidoksi suositellaan psykoterapiaa ja lääkkeitä.
"Kenellekään ei voi luvata, että unettomuus katoaa. Yllättävän monelle apu kuitenkin löytyy", Repo-Outakoski lisää.