Pääkirjoitus

Val­miut­ta suuriin muu­tok­siin

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntaväki vaikuttaa yllättävän valmiilta ottamaan vastaan sille heitetyn ison haasteen.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä johtaa Pohjois-Pohjanmaan koordinaatioryhmää, joka valmistelee kuntauudistusta.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä johtaa Pohjois-Pohjanmaan koordinaatioryhmää, joka valmistelee kuntauudistusta.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntaväki vaikuttaa yllättävän valmiilta ottamaan vastaan sille heitetyn ison haasteen. Se kertoo hyvää alueen henkisestä ilma-piiristä. Oulun yliopiston päärakennuksen Saalastin sali oli keskiviikkona ääriään myöten täynnä, kun yli puoli tuhatta kuntapäättäjää Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta saapui kuuntelemaan kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen alueellista seminaaria. Suuri mielenkiinto kertoo siitä, että maakunnassa on oivallettu, mistä on kyse. Nyt ei ole käsillä mikään rutiinimainen hallinnon uudistamisprojekti, vaan todella suuri, jopa historiallinen muutos.

Myös valtioneuvostossa otettiin Oulun seminaari vakavasti. Paikalla oli koko uudistuksen ykköskaarti, ja alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen rinnalla esiintyi ensimmäistä kertaa näissä tilaisuuksissa SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. Oulussa ja keskustan hallitsemassa maakunnassa haluttiin antaa selvä signaali siitä, että hallituksen pääpuolueet ovat tosissaan liikkeellä.

Kun vielä vasemmistoliiton kainuulaiskansanedustaja Anne Huotari puolusti voimakkaasti kuntauudistusta eikä kokoomuksestakaan soraääniä kuulunut, Oulussa saatiin maistella harvinaista poliittista herkkua: yli puoluerajojen ja yli koko kuntakentän ulottuvaa konsensusta.

Aivan näin ruusuinen ei todellisuus varmastikaan ole. Kuntauudistuksella on myös vahvoja vastustajia, ja he pitävät tässä tilanteessa mölyt mahassaan. Perustelut uudistukselle ovat nimittäin niin kiistattomia ja rautaisia, ettei ole fiksua leimautua julkisesti jarrumieheksi. Jarrupoljinta painetaan hiljaisesti kotikunnissa.

Oulun seminaarin hyvä henki heijasteli sitä ajattelutapaa, joka oli luettavissa keskiviikkoaamun Kalevasta. Lehden Oulun seudulla teettämän kyselyn mukaan enemmistö alueen asukkaista on valmis hyväksymään kuntien määrän vähentämisen kovalla kädellä kunnallisten palveluiden turvaamiseksi. Vain joka kolmas haastateltu vastusti kuntaliitoksia.

Samaan aikaan vapaaehtoisia kuntaliitoshankkeita tai muita uusia yhteistyövirityksiä putkahtelee koko ajan esiin eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta. Jäyhänä pidetty alue keskustelee nyt siitä, millainen uusi malli minnekin olisi sopivin. Sen sijaan se ei keskustele, ei ainakaan ääneen eikä toistaiseksi siitä, ettei mitään pitäisi muuttaa.

Henkinen ilmapiiri alueella näyttää olevan jopa yllättävän valmis isoille kuntaremonteille. Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen on puhunut siitä, että Oulun alue voisi nousta edelläkävijäksi koko maan mitassa. Valmiutta tuohon edelläkävijän rooliin tuntuisi löytyvän laajemminkin koko maakunnassa.

Hallitus on lähtenyt ajamaan kuntauudistusta määrätietoisesti. Ellei tavoitteista tingitä, on täysin mahdollista, että suuri uudistus toteutuu ennen pitkää. Aikataulu on tiukka: alueiden kannanottoja odotetaan jo helmikuussa, ja hallituksen periaatelinjauksen pitäisi syntyä vielä ennen juhannusta. Oulussa esiteltiin tutut kolme uudistusmallia, mutta niin Heinäluoma kuin Manninenkin vakuuttivat, että kaikki vaihtoehdot ovat aidosti auki.

Hankkeeseen kytketty Pohjois-Pohjanmaan koordinaatioryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vasta keskiviikkona. Eri sidosryhmät ilmaisivat kuitenkin haluavansa päästä vaikuttamaan valmistelun sisältöön, eivät vastustaa sitä.

Oulun tilaisuus osoitti, että kuntakentällä on tervettä todellisuudentajua ja siellä nähdään, ettei paluuta entiseen ole. Paras tapa vaikuttaa uudistukseen sisältöön ja omaan tulevaisuuteen on olla mukana valmisteluissa tiukasti alusta pitäen.