Keittiön kaappeihin tai upeaan lattiaan on helppo ihastua ja tehdä ostopäätös niiden perusteella. Keittiöitä ja lattiaa saa rautakaupasta, mutta talon rakenteiden kunto ja sisäilman laatu ovat eri asia.
Aila Laine-Sarkkinen Sisäilmayhdistys ry:stä ei lähtisi edes katsomaan asuntoa yhtiöstä, joka on rakennettu vuosina 1960-1980, joka on velaton ja jossa korjauksia ei ole tehty eikä niitä ole suunnitteilla. Hälytyskellojen tulisi hänen mielestään soida heti, jos vastikkeetkin ovat alhaiset.
Mahdolliset paikka paikan päällä -tyyppiset hätäapukorjaukset kannattaa nekin selvittää.
"Jonkinlainen pitkän tähtäimen suunnitelma yhtiössä on oltava olemassa", sanoo Laine-Sarkkinen.
Jos taas yhtiössä on vähän velkaa ja korjauksia on tehty säännöllisesti, lähtisi hän näytölle heti. Mutta kääntyisi ovelta takaisin, jos käytävässä haisee tupakalle tai mummolalle: tällöin on jotakin tutkittavaa ja korjattavaa ilmanvaihdossa, sisäilmassa tai molemmissa.
Toiset saavat oireita heti, jos talossa on pienikin kosteusvaurio, toiset eivät reagoi koskaan. "Siksi ongelmista kertovaa ihmistä ei aina oteta vakavasti, vaan kehotetaan tutkituttamaan päänsä asunnon sisäilman sijasta!"
Tehty putki- tai kattoremontti ei takaa, että huoneisto on ostokunnossa. Vanhat sotkut on saatettu peittää uuden pinnan alle.
"Suurin syy kosteusongelmiin on välinpitämättömyys: on teetetty korjaukset mahdollisimman halvalla ja kiireessä, työtä ei ole valvottu tarpeeksi eikä urakkaa ole tehty ammattitaidolla. Yllättävän yleistä on esimerkiksi uuden laatoituksen tekeminen vanhan päälle: lattiakaivon reunasta pilkottavat vanhat laatat", sanoo Ail aLaine-Sarkkinen Sisäilmayhdistyksestä.
Asunnon stailaaminen myyntikuntoon on hänen mielestään aivan paikallaan, mutta seinässä olevan kosteusläikän päälle maalaaminen on sama kuin auton renkaan paikkaaminen laastarilla.
"Halvalla näppärälle korjaajalle myytävän kohteen ostajalta voivat loppua omat ja naapurinkin rahat kesken. Toisaalta vaurioituneestakin kohteesta saadaan hyvä, jos se korjataan oikein."