OuluRauno Ojanen on vuosikaudet seurannut läheltä oululaista jalkapalloelämää. Hän on näkevinään "ihan oikeita" merkkejä siitä, että asioita viedään vihdoin aidosti eteenpäin.
"Selkään puukottamista ja selän takana paskan jauhamista - sitähän täällä on ollut pitkään. Ja tulos on ollut sen mukainen."
Ulkoisten harjoitteluolosuhteiden parantumisen lisäksi Ojanen näkee kotikaupungissaan muitakin hyviä merkkejä.
"Uskon työhön, jota esimerkiksi AC Oulussa nyt tehdään. Tuskinpa joukkue heti nousee liigaan, mutta kahden tai kolmen vuoden kuluttua täällä on joukkue, joka myös alkaa menestyä."
"Eri seurat ovat saaneet junioripuolelle valmentajikseen entisiä pelimiehiä, ja sitä kautta valmentamisen taso paranee varmasti", Ojanen toteaa.
Etelässä myös juniorijoukkueet ovat olleet askeleen oululaisia edellä. Tuon eron kiinni kuromiseen Ojanen ei näe oikotietä.
"Meidän on tehtävä pitkäjänteistä työtä sinnikkäästi ja uskottava, että se tuottaa hedelmää. Jalkapallo on vaikea laji, kun siinä toimitaan jaloilla. Hyväksi jalkapalloilijaksi kehittyy vain tekemällä toistoja toistojen perään. Joku on sanonut, että tee satatuhatta kertaa sama toisto, sitten se on selkäytimessä. Jossakin toisessa lajissa riittää kymmenen tuhatta kertaa."
Ojanen myöntää olevansa luonteeltaan optimisti.
"Aina se ja realismi eivät tietenkään kulje käsi kädessä."
Ojanen korostaa saavansa kenties kaikista parhaan palkinnon silloin, kun joku hänen valmentamistaan pojista kutsutaan maajoukkueleiritykseen.
"Se on merkki meille, että kuljemme oikealla tiellä", hän sanoo ja katsoo vierellään seisovaa valmentajakaveriaan Mikko Haatajaa.
Ojasen ja Haatajan valmentamasta Tervarit-junioreiden B-poikien joukkueesta Juuso Haapala sai hiljattain kutsun alle 17-vuotiaiden maaotteluihin Irlantiin. Maajoukkueessa pelaa myös AC Oulussa nykyisin harjoitteleva Henri Hanhela, joka vielä viime vuonna kuului Ojasen ja Haatajan valmennusrinkiin.