Haukiputaan kunnalliselämässä on viime vuodet seurattu erikoista näytelmää. Osa kunnanvaltuutetuista tuntee epäluottamusta kunnanjohtaja Pasi Vallivaaraa kohtaan ja tehtailee tämän päänmenoksi valtuustoaloitteita.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että erottamisaikeilla ei ole läpimenomahdollisuuksia, koska ne eivät saa määräenemmistöä taakseen. Haukiputaan valtuustossa on 43 jäsentä ja kunnanjohtajan erottamiseksi vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö eli 29 valtuutettua.
Äskettäin kunnanjohtajan irtisanomista vaativan valtuustoaloitteen allekirjoitti 21 vihreiden, vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien edustajaa. Kunnanjohtajan tukena ovat keskustan ja kokoomuksen 22 valtuutettua. Keskustan ja kokoomuksen riveistä vaadittaisiin kahdeksan tyytymätöntä, jotta irtisanomisprosessi alkaisi. Sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
Kunnanhallitus käsitteli tällä viikolla epäluottamusaloitetta. Se ei anna aihetta kunnanjohtajan irtisanomiseen. Kunnanhallitus tuli valittajia vastaan sen verran, että päätti perustaa kehityshankkeen kunnan johtamisjärjestelmän kehittämiseksi.
Oltakoonpa energisen kunnanjohtajan persoonasta ja toimista mitä mieltä hyvänsä, tuollainen jatkuva julkinen hiillostus täyttää työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit. Kunnanjohtaja työskentelee Haukiputaalla ja muualla kovissa ristipaineissa, eikä kukaan pysty tekemään työtään niin, että voisi tyydyttää kaikkia. Kunnanjohtajalla on hyvä olla paksu nahka ja hänen pitää sietää kovaakin kritiikkiä. Rajansa kuitenkin kaikella. Erottamisaloite on liian järeä ase arkiseen puoluepolitikointiin. Sen käyttöä on syytä harkita vain silloin, kun sillä on realistisia edellytyksiä mennä läpi.