Pääkirjoitus

Val­li­vaa­ra uh­rau­tui Hau­ki­pu­taal­la

Haukiputaalla pitkään jatkunut tiukka kahtiajako ja kunnanjohtajaan kohdistuneet erovaatimukset saivat Pasi Vallivaaran tekemään oman ratkaisunsa tiistaina. Heinäkuusta 2002 kuntaa johtanut Vallivaara jättää tehtävänsä toukokuun lopussa. Ahtaalle ajettu kunnanjohtaja jäi sairauslomalle.

Haukiputaalla pitkään jatkunut tiukka kahtiajako ja kunnanjohtajaan kohdistuneet erovaatimukset saivat Pasi Vallivaaran tekemään oman ratkaisunsa tiistaina. Heinäkuusta 2002 kuntaa johtanut Vallivaara jättää tehtävänsä toukokuun lopussa. Ahtaalle ajettu kunnanjohtaja jäi sairauslomalle.

Vallivaaran johdolla Haukiputaan talous on vuosien työllä saatu nostetuksi pohjamudista. Tilinpäätös on käännetty kahdeksan miljoonan euron alijäämästä 1,4 miljoonan euron ylijäämäksi. Se on hieno saavutus. Ratkaisut ovat olleet osin kipeitä eivätkä kaikki kuntalaiset, kunnan viranhaltijat tai luottamushenkilötkään ole kaikkia ratkaisuja sulattaneet. Kaiken lisäksi Haukiputaalla -- kuten monissa muissakin kunnissa -- kaksi viimemainittua vaikuttajaryhmää ovat melkoiselta osin päällekkäisiä.

Monet kerrat vuosien varrella Vallivaaraa on vaadittu eroamaan. Viimeksi alle vuosi sitten vaatimusta käsiteltiin kunnanvaltuustossa. Silloin äänestysnumerot kunnanjohtajan hyväksi olivat Haukiputaalla tutuksi tulleet 22-21. Keskusta ja kokoomus tukivat Vallivaaraa, vasemmistoliitto, demarit ja vihreät kannattivat erottamista. Sekään äänestys ei rauhoittanut tilannetta.

Suomessa harvinaiset ulosmarssit kunnanhallituksessa ja kunnanvirastossa veivät hiljan kunnan päättäjiltä energiaa, jota olisi tarvittu monien tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseen.

Tunnelma kunnallispolitiikassa on Haukiputaalla kiristynyt viime aikoina edelleen ja alkoi näyttää siltä, että syksyn kunnallisvaalien alla oli tarkoitus räjäyttää joku lataus. Vallivaaran voi sanoa uhrautuneen.

Kunnanjohtajien asema on monesti kohtuuttoman raskas, vaikka he ajavat usein kaikkien välttämättömiksi tietämiä uudistuksia. Se on nähty nyt Raahessakin, kun kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mainio malli hallinnon keventämisestä ja virtaviivaistamisesta tyrmättiin ikävästi kunnallisjärjestöissä. Muutosvastarintaa on helppo masinoida. Uuden kohtaamista pelkääviä riittää.

Haukipudas ja Oulu ovat neuvotelleet yhteistyön syventämisestä, eikä nyt kunnanjohtajan eron uskota neuvotteluja hidastavan. Varmaa se ei tietystikään ole. Yhteistyön syvyyttä miettivät työryhmät pohtivat, missä kaikessa kannattaa pitää päällekkäisiä koneistoja. Haukipudas pystyisi liki 20 000 asukkaan kuntana järjestämään itsenäisesti Paras-hankkeen edellyttämät palvelut, mutta sellaisen ratkaisun hinta kuntalaisille kävisi ajan mittaan kohtuuttoman kovaksi.