Kemi Yrittäjät Aarne Kauhanen, Veli-Matti Köngäs ja Eero Vuorisalo putsaavat Puukerhon kattoa vahvasta lumipeitteestä. Katolta avautuu kohtalainen näkymä Isohaaran voimalan alapuolisen Vallitunsaaren idylliin. Miljöö puhuttelee talvellakin, vaikka kesällä se on kauneimmillaan.
Jokikeskus Oy:n yrittäjäkolmikko tekee talkoita, on tehnyt jo kolmisen vuotta. "Meillä on talkootunteja mieletön määrä. Itselle tästä ei ole palkkaa pystynyt nostamaan, mutta velvoitteet on hoidettu", he huomauttavat. Yritys työllistää vakituisesti kuusi henkilöä.
Kuluneet vuodet yrittäjät ovat kolunneet messuja ja luoneet kanavia, viritelleet verkkoja tämän ainutlaatuisen, kahden Kemijoen sillan väliin rajoittuvan saaren hyödyntämiseksi. Yrityksellä on käytössään kolmasosa saaren noin 15 rakennuksesta ja vuokrasopimus ensi vuoden loppuun saakka. Jokikeskus pyörittää majoitus- ja ravintolatoimintaa ja järjestää tapahtumia.
Yrittäjillä on valmiita suunnitelmia ja visioita, mutta niiden aloittamista jarruttaa katkolla oleva vuokrasopimus. He odottavatkin Kemin ja Keminmaan ratkaisuja saaren ostamisesta. Kemi ja PVO-Vesivoima Oy ovat hieroneet jo pitkään kauppoja yhtiölle tarpeettomaksi kulueräksi käyneestä saaresta. Yhtiö on valmis myymään vallitunsaaren voimalaitosympäristöä lukuunottamatta.
Neuvotteluissa on päästy käytännössä yksimielisyyteen, mutta nyt kuntien kehno talous on alkanut jarruttaa ostohaluja. Kemillä oli viime vuoden budjetissa varattuna jopa määräraha aluetta varten, mutta tämän vuoden talousarviossa ei korvamerkittyä rahaa enää ole. Muut kärkihankkeet ovat ohittaneet Vallitunsaaren.
Halvalla menee,
kalliiksi tulee
Aikanaan saari oli Pohjolan Voiman yksityisaluetta, jossa oli konttoritoimintoja ja asui yhtiön työntekijöitä. Himoittu alue avautui joitakin vuosia sitten, kun Kemi ja Keminmaa saivat kalastuskeskusprojektinsa kautta solmittua vuokrasopimuksen osasta saarta ja rakennuksia. Kunnat vuokrasivat alueen edelleen Jokikeskukselle.
Yhtiö myy saaren halvalla, noin 500000 eurolla, mutta pakollinen kunnallistekniikan rakentaminen maksaa toisen mokoman. Tällä hetkellä jätehuolto pelaa tilapäisratkaisuin säiliövetoisesti ja kalliisti. Majoitus- ja hotellitoiminta edellyttää nykyaikaista kunnallistekniikkaa. Rakennukset vaativat myös remontteja, osa taloista on tarkoitus purkaa.
"Kauppa on kiinni ehdoista. Molempia vaivaa rahapula", Kemin apulaiskaupunginjohtaja Jorma Virtanen kertoo syitä pitkittyneeseen kaupankäyntiin. Keminmaan kunnanjohtaja Raimo Venäläinen myöntää myös, että kysymys on rahasta, eikä periaatteesta eli kuntien välisistä vanhoista hiertymistä.
Venäläinen kannattaa yhdeksi malliksi esitettyä kiinteistöyhtiötä, jonka nimiin saari ostettaisiin. Yhtiö vuokraisi sen yksityiselle yritykselle, joka pyörittäisi toimintoja. Tiukilla olevat kunnat pääsisivät kiinni saareen pienellä osakepääomalla, sillä ajatuksena on ollut, että myyjä antaisi pitkän maksuajan.
Kunnallistekniikan rakentamiseen keminmaalaiset eivät kuitenkaan lähde, se olisi Venäläisen mielestä jo lainsäädännöllisesti kyseenalaista.
"Aika keveissä kantimissa tämä tällä hetkellä on", Venäläinen harmittelee ja sanoo jäävänsä odottamaan kemiläisten esitystä. Virtasen mukaan esitys tulee kaupungin päättäjien puntaroitavaksi lähiviikkojen aikana.
Voimayhtiössä on ehditty jo odotella kaupungin päätöstä. "Hitaastihan se on edennyt", PVO-Vesivoiman kiinteistöpäällikkö Jorma Autio huomauttaa.
Varasuunnitelmaa
ei ole mietittynä
Kemin kaupungingeodeetti Tapani Onkalo näkee, että ratkaisujen olisi syytä syntyä ensi vuoden loppuun mennessä, vuokrasopimusten voimassaoloaikana. "Muutoin voi käydä niin, että puomit sulkeutuvat jälleen."
Voimayhtiöllä ei Aution mukaan ole mietittynä varasuunnitelmaa, jos kunnat eivät ostaisikaan saarta. "Jos kauppoja ei tule, tilannetta on katsottava uudestaan. Meille alue on joka tapauksessa tarpeeton ja onhan siitä kulujakin jonkin verran."
Jokikeskuksen yrittäjien mielestä kuntien kiinteistöyhtiö olisi luonteva ratkaisu saaren omistuspohjaksi. Heidän mukaansa kyse on pienestä suuresta päätöksestä. "Investointina se on pieni, mutta merkitykseltään suuri. Investointi tehdään myös pitkälle ajalle", Aarne Kauhanen sanoo.
Veli-Matti Köngäs muistuttaa, että maankäyttöoikeus mahdollistaisi myös unionin rahojen hakemisen saaren toimintojen kehittämiseen. Jos kalaportaat rakennetaan Kemijokeen, Vallitunsaaren kalastusmatkailu saa kunnon lisäpotkun, saarelle on nimittäin kaavailtu muun muassa emokala-akvaarioita.