Valtaan tarrautuvat tietävät, että tiedotusvälineiden hallinta on avain vallassa pysymiseen. Iranin vanhoillinen johto tietää tämän hyvin, kuten myös Kiinan, Kuuban, Venäjän ja Venezuelan johtajat.
Viimeksi mainittu on erityisen mielenkiintoinen, sillä populistipresidentti Hugo Chávez on pyrkinyt alastomista valtapyyteistään huolimatta pitämään yllä demokratian pintakuorrutusta. Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan Venezuelan vaalit ovat tähän saakka sujuneet kuta kuinkin hyväksyttävästi.
Pitkä miinus tulee kuitenkin Chávezin kilpailijoiden heikosta näkyvyydestä tiedotusvälineissä. Valtiollisen television asema on koko ajan vahvistunut ja chávezilainen propaganda siinä sivussa.
Viime päivien uutisiin on kuulunut 32 radioaseman sulkemisesta "lupaepäselvyyksien vuoksi" ja Chávezin tukijoiden hyökkäys presidenttiä kritisoineelle Globovision-televisioasemalle. Kyseinen asema on viimeinen, jonka kautta oppositio on saanut äänensä kuuluviin. Globovisionia uhkaa samaa kohtalo kuin RCTV:tä, jonka toimilupa jätettiin uusimatta 2007.
Venezuelassa on yhä kymmeniä radiokanavia ja sanomalehtiä, joissa valtaapitäviä voi kritisoida vapaasti. 200 radioaseman toimiluvat ovat kuitenkin harkinnassa ja koko toimittajakunta aiotaan panna pihteihin uuden medialain avulla. Maan parlamentin käsittelyssä on lakiehdotus, jonka uhkaa vankeusrangaistuksella toimittajia, jotka "loukkaavat valtion etuja", "aiheuttavat paniikkia" tai "häiritsevät sosiaalista rauhaa".
Miksi tämä vaivannäkö? Chávez on kymmenen vallassaolovuotensa järjestänyt 15 vaalit, joista tappio on tullut yhdessä ainoassa kansanäänestyksessä. Kukaan ei epäile sitä, etteikö Chávezilla olisi aidosti kannatusta Venezuelan köyhien keskuudessa. Amerikan suurimmilla öljyvaroilla on rahoitettu koulu- ja terveydenhuollon ohjelmia, joista ovat hyötyneet maan vähävaraiset. Chávez on julistautunut uudeksi Simón Bolívariksi, vapaustaistelijaksi, joka levittää mantereelle "2000-luvun sosialismia".
Uusi perustuslaki poisti rajoitukset presidentin valtakausista, joten Hugo Chávez voisi periaatteessa olla presidenttinä niin kauan kuin pysyy pystyssä. 55-vuotias Chávez on jo ilmoittautunut ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa, jotka pidetään 2012.
Chávez on lujittanut valta-asemaansa johdonmukaisesti. Tärkeintä oli ottaa maan energiateollisuus valtion hallintaan, sillä öljy ja kaasu antoivat rahat sosiaaliohjelmiin. Seuraavia askelia olivat presidentin vallan kasvattaminen ja keskushallinnon lujittaminen paikallishallinnon kustannuksella. Nyt on vuorossa median paneminen aisoihin. Hallituksen otteessa oleva media ei juuri puhu rikollisuudesta, korruptiosta tai mantereen nopeimmasta inflaatiosta.
Hugo Chávez rakastaa julkisia esiintymisiä, kunhan ne tapahtuvat hänen omilla ehdoillaan. Presidentti ilmestyy joka sunnuntai kello 11 tv-ruutuihin ohjelmassa, jonka nimi on Álo Presidente (Hei Presidentti). Chávez jututtaa siinä vieraitaan, laulaa, tanssii ja selvittää poliittisia tavoitteitaan. Ohjelmalla ei ole virallista päättymisaikaa. Se on kestää usein monta tuntia.
Mediatemput ovatkin nyt tarpeen, sillä öljyn hinnan laskun myötä löysäkätistä rahan jakamista on jouduttu hillitsemään. Ulkopoliittiset kiistatkin kelpaavat huomion kääntämiseen kotoisista murheista.
***
Tärkeät puhelut, osa I: Mihail Gorbatshov soittaa 1989 Nokian tiiliskivikännykällä Helsingistä Kremliin. Tärkeät puhelut, osa II: Tarja Halonen pirauttaa astronautti Timothy Kopralle avaruuteen.