Pohjois-Korean tulevalle johtajalle silotetaan tietä pitämällä jännitystä yllä eteläiseen naapuriin.
Jännitteet Korean niemimaalla kärjistyivät jälleen viime viikolla sotilaalliseksi selkkaukseksi, kun Pohjois-Korean kerrottiin ampuneen kahdesti tykistötulta maiden merirajan tuntumassa. Etelä-Korea vastasi ammuskeluihin varoituslaukauksilla.
Tosiasiassa jännitteestä alueella on tullut enemmän tai vähemmän pysyvä siitä lähtien, kun Pohjois-Korea upotti Etelä-Korean sotalaivan torpedoiskussa viime vuoden maaliskuussa.
Cheonan-aluksessa oli yli sata merisotilasta, joista 46 kuoli.
Vuosi sitten kiistellyllä Yeonpyeongin saarella puolestaan sai surmansa neljä ihmistä, kun Pohjois-Korea tulitti sitä. Selkkaus vei Koreat sodan partaalle.
"Yleensä jännite maiden välillä on noussut ja laskenut aaltoliikkeenä, mutta Cheonanin upottamisen jälkeen jännite on jäänyt väreilemään ylärajoille", kuvailee strategian pääopettaja Juha-Antero Puistola Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Asiantuntijoiden mukaan ammuskeluilla ja koventuneella retoriikallaan Pohjois-Korea pyrkii lujittamaan asemiaan todennäköisesti pian edessä olevan vallanvaihdoksen alla.
"Pohjois-Korean asevoimien konservatiivisiipeen kuuluvien sotilasjohtajien arvellaan pitävän jännitystä yllä, jotta vallanvaihtoon liittyvät puhdistukset eivät aikanaan koskisi heitä", Puistola katsoo.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-il silottaa parhaillaan tietä kolmesta pojastaan nuorimmalle, Kim Jong-unille, ja diktatuurihallinto haluaa pysyä vallassa hinnalla millä hyvänsä. Armeija on siihen paras tae.
Lue lisää tiistain Kalevasta!